Nato-jäsenyyteen suomalaiset eivät halua puolustusratkaisuaan perustaa. Nykyisin Nato on toki entistä enemmän poliittinen yhteenliittymä, mutta se on silti edelleen myös sotilasliitto. Sen toiminnan painopiste on suuntautunut enenevässä määrin kansainväliseen kriisinhallintaan.

Liikaa kriisinhallintaa?

Ainakaan kriisinhallintanäkökulmasta Suomella ei ole Nato-jäsenyydelle tarvetta. Me voimme halutessamme osallistua jo nykyisin kaikkiin kansainvälisiin operaatioihin. Osallistummeko niihin jo liikaakin? Koska valtiontalous on alkaneella vaalikaudella säästökuurin edessä, on meidän syytä arvioida kriisinhallintaoperaatioiden panos-tuotos -suhdetta entistä tarkemmin.

Naton eurooppalaisten jäsenvaltioiden kriisinhallintaoperaatiokyky on viime aikoina eittämättä kasvanut, mutta samaan aikaan suorituskyky laajamittaisessa sodan uhkaskenaariossa on laskenut.

Natolla ei ole omia asevoimia. Yhdysvaltoja lukuun ottamatta sen jäsenvaltioiden potentiaali nostaa puolustusvalmiutta omalla alueellaan Euroopassa heikkenee kaiken aikaa. Samaan aikaan Venäjän sotapotentiaali kasvaa voimakkaasti. Maa on ilmoittanut satsaavansa asevoimiensa kehittämiseen seuraavan vuosikymmenen aikana peräti 500 miljardia euroa. Luku on hurja, semminkin kun ottaa huomioon euron ostovoiman idässä.

Yleinen asevelvollisuus

Tosiasiat on tunnustettava. Nato-jäsenyys ei ole kustannustehokas ratkaisu. Natosta tuskin tulisi tarpeen vaatiessa apua Suomeen. Toki samalla pitää ymmärtää, ettemme saa todellisia turvatakuita EU:stakaan.

Mahdollisuus liittyä Natoon tulee olla, mutta Natoon tulee liittyä vain, jos tilanne sitä edellyttää: jos liittyminen lisää Suomen turvallisuutta ja jos suomalaisten enemmistö on päätöksen takana. Nyt nämä edellytykset eivät täyty.

Suomi ei tule liittymään Natoon tällä vaalikaudella. Meidän on syytä panostaa omaan, yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaan, koko maata puolustavaan koko kansan armeijaan.

Uskon, että tämän maan tulevaisuuden kannalta mahdollisimman monen nuoren miehen on hyvä käydä armeija. Valikoiva asevelvollisuus johtaa Ruotsin tielle, jonka päässä häämöttää kallis ja kansallista yhtenäisyyttä murentava palkka-armeija.


Jussi Niinistö
Kirjoittaja on eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja