Valtiopäivät jatkuvat seuraaviin valtiopäivien avajaisiin saakka, vaikka käytännössä eduskunnan työ on keskeytyneenä osan vuotta. Vaalikauden viimeiset valtiopäivät päättyvät kun eduskunta päättää lopettaa työskentelynsä, jonka jälkeen presidentti julistaa eduskunnan työn päättyneeksi. Eduskunnan puhemies voi tämän jälkeenkin tarvittaessa kutsua valtiopäivät uudelleen koolle ennen vaaleja.

Valtiopäivien historia

Valtiopäivät otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1906, jolloin aiemmin keisarin kutsusta 3-5 vuoden välein kokoontuneet säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla. Valtiopäivänimitys jäi käyttöön tarkoittamaan eduskunnan vuosittaisia kokoontumiskausia. Eduskunnan ensimmäinen täysistunto pidettiin 23. toukokuuta 1907.

Eduskunta kokoontui valtiopäiville 1. helmikuuta tai sitä seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä ja kestivät vuosittain 90 päivää, ellei keisari tai Suuriruhtinas toisin määrännyt. Toisinaan keisari saattoi määrätä eduskunnan hajotettavaksi, jolloin usein pidettiin samana vuonna kahdet varsinaiset valtiopäivät.

Itsenäistymisen jälkeen valtaoikeudet siirtyivät keisarilta presidentille ja vuonna 1928 säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys, jonka mukaan eduskunta kokoontui valtiopäiville erikseen kutsumatta helmikuun alussa, ja valtiopäivät kestivät 120 päivää. Vuonna 1938 valtiopäiväjärjestystä muutettiin siten, että valtiopäivät jatkuivat seuraavien valtiopäivien kokoontumiseen saakka. Tämä käytäntö säilyi myös nykyisessä, vuonna 1999 säädetyssä perustuslaissa.