- Suomessa on kaksi ruotsinkielistä yliopistoa, Åbo Akademi ja Svenska handelshögskolan, sekä kuusi kaksikielistä yliopistoa, joissa on kiintiöpaikkoja ruotsinkielisille opiskelijoille. Tarkkaa lukua siitä, kuinka paljon ruotsinkieliseen opetukseen on varattu paikkoja, on osoittautunut hankalaksi saada, sillä yliopistot ilmoittavat omat aloituspaikkamääränsä vaihtelevin käytännöin. Eri laskelmien mukaan ruotsinkieliseen opetukseen on vuonna 2011 varattu 6–8 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista.

- Ruotsinkielisten 20–22-vuotiaiden osuus koko maan samanikäisistä on kuitenkin vain 5,2 prosenttia. Vaikuttaa siis siltä, että ruotsinkielisille on varattu opiskelupaikkoja yliopistoissa yli väestöosuuden. Lisäksi ruotsinkielisiin pääsykokeisiin osallistuneet ovat joissakin yliopistoissa päässeet esimerkiksi lääketieteelliselle ja oikeustieteelliselle alalle opiskelemaan huomattavasti alhaisemmilla pääsykoepisteillä kuin suomenkielisiin pääsykokeisiin osallistuneet.

- Näin ollen näyttää siltä, että ruotsinkielisten on suhteessa helpompi päästä opiskelemaan yliopistoon kuin suomenkielisten. Tämä näkyy myös tilastoissa: vuosina 2000–2006 yliopistoihin on hyväksytty noin 50 prosenttia ruotsinkielisistä hakijoista, kun taas suomenkielisistä hakijoista opiskelupaikan on saanut noin 35 prosenttia.

- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

- Onko hallitus tietoinen yliopistojen aloituspaikkoihin mahdollisesti liittyvästä, ehkä huomattavastakin epäsuhdasta suomen- ja ruotsinkielisten ylioppilaiden kesken ja
mitä se aikoo tehdä asialle?


Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2011
Jussi Niinistö