ARTIKKELIT
”Itse en pilkkaa ketään”
Luultavasti kovinkaan moni varsinaissuomalainen ei ollut ennen vaaleja kuullut nimeä Maria Lohela. Hän nousi eduskuntaan kuin raketti lähes tuntemattomuudesta ja nappasi melkein 5 000 ääntä. Upea saavutus 32-vuotiaalta naiselta!
Kuinka kaikki alkoi, Maria?
- Lapsuudenkodissani on aina seurattu tiiviisti politiikkaa, mutta silti olen sukumme ensimmäinen, joka osallistuu siihen aktiivisesti. Liityin Perussuomalaisiin edellisten vaalien jälkeen, enkä ole koskaan edes harkinnut liittymistä mihinkään muuhun puolueeseen.

Miksi nuori, koulutettu nainen valitsee puolueekseen Perussuomalaiset?
- Siihen on moniakin syitä, mutta ensimmäiseksi tulee mieleen se, että puolueella on hyvin vahvana se ajatus, että meidän tulee kantaa kollektiivista vastuuta lähimmäisistämme. Minut on kasvatettu juuri siihen,  epäitsekkyyteen ja auttamaan muita, ja huolehtimaan myös siitä naapurin mummosta, jota en välttämättä edes tunne.

Entä miksi asetuit kansanedustajaehdokkaaksi? Leveämmän leivän toivossako?
- En todellakaan, Maria sanoo pontevasti. - Mutta politiikka on ainoa keino, jonka kautta voin vaikuttaa asioihin laajemminkin. Halusin antaa oman panokseni arvoille, joita Perussuomalaisten puolue ajaa, ja katsoa mihin se riittää.

Ja se riitti läpimenoon!
- Lupautuessani ehdokkaaksi en kylläkään ajatellut, että menen läpi. Sehän edellytti paitsi omaa, myös koko puolueen menestymistä, ja kummastakaan en voinut tietää etukäteen.
- Ja kyllä lopullinen tulos löikin minut ihan ällikällä! Se oli ystävieni, tuttavieni ja koko alueellisen puoluetiimimme työvoitto. Haluankin koko sydämestäni kiittää sekä äänestäjiäni että kaikkia niitä, jotka osallistuivat vaalityöhöni. Kolme kansanedustajan paikkaa Varsinais-Suomesta oli yhteisten ponnistelujemme tulos!

Sitten Maria vakavoituu ja muistuttaa, että kokonaistulos ei kuitenkaan ole ainoastaan todiste siitä, kuinka erinomaisia me Perussuomalaiset olemme.

- Se on myös muistutus siitä, että monet ovat epäonnistuneet siinä, mitä he ovat uskoneet kykevänsä tekemään. Ja se on myös muistutus siitä kuinka käy, jos ensin luvataan asioita ja sitten niistä ei pystytäkään pitämään kiinni.    

Nautin tavallisista asioista

Kaunis ja sujuvasanainen Maria on kotoisin Pohjanmaalta, mutta hän asuu Turussa miehensä ja kissojensa kanssa.

- Tähän kaupunkiasumiseen en ole niin kauhean ihastunut, Maria tunnustaa. Mutta eihän elämässä voi kaikkea saada. Ja jo nyt nautin ajatuksesta, että pian taas mennään Nivalaan! Eli nautin kissoista ja koirista ja luonnosta ja maaseudusta, ja monista ihan tavallisista asioista.

Kerro luonteestasi, Maria!
- Olen melko tyypillinen pohjalainen. Suora, mutta toki minulta tarvittaessa diplomatiaakin löytyy. Joissakin asioissa voi tietysti joskus olla niin tanakka näkemys, että diplomatia unohtuu, Maria naurahtaa sen kuuloisesti, että asiaan taitaa liittyä hauskoja muistoja.

- Mutta olen rehellinen niinkuin pohjalaiset ovat, hän toteaa vilpittömästi.
Ja politiikassahan se ei ole pahitteeksi, vai kuinka?

Entäpä miehesi? Kuka hän on?
- Hän ei halua lainkaan julkisuutta. Sen verran voin kuitenkin kertoa, että hän on tietotekniikan diplomi-insinööri, älykäs, ja osaa rakentaa ja korjata kotona melkeinpä mitä vaan, Maria sanoo hyvin ihailevalla äänensävyllä.

”Sille tielle en lähde”

Mitä suurempaa kansansuosiota gallupit ovat PS:lle mitanneet, sen rankemman paineen alle he ovat mediassa joutuneet. Ja vaalien jälkeenkin kohina näyttää vain kasvavan!

Kuinka olet kestänyt ivailut tuulipukukansasta ynnä muun polemiikin?
- Oma vahvuuteni on siinä, että itse en pilkkaa ketään. En ole esimerkiksi blogiini kirjoittanut enkä aio kirjoittaa kenestäkään rumasti. Sillä olipa ihminen millainen hyvänsä, hänen pilkkaamisensa on todellista suvaitsemattomuutta ja sille tielle minä en lähde, Maria sanoo päättäväisesti. Hän keskittää energiansa hyvien asioiden edistämiseen!

Onko PS miesten puolue?
- Puolueessa miehet ovat enemmistönä, mutta en ole nähnyt siinä ongelmaa. Julkisuuskuvamme vetoaa ehkä enemmän miehiin kuin naisiin, koska miehille on tärkeää, että asiat puhutaan suoraan eikä höpötellä turhia. Naiset taas useinkin kiinnittävät huomionsa siihen, mille jokin asia ulkonaisesti näyttää. Minulla itselläni on tapana tutkia, kuinka asiat todellisuudessa ovat ja mitä niiden taustalta löytyy.

Oletko konservatiivi?
- Minulla on hitunen modernia ja hitunen liberaalia ajattelutapaa. Mutta en ollenkaan häpeä myöntää, että minulla on myös konservatiivisia arvoja. Yksilökeskeisen ajattelutavan ja itsekkyyden vahvistumisen myötä Suomessakin on lipsuttu kurista ja järjestyksestä, ja huono käytös on lisääntynyt kaikkialla. Kouluissa opettajat ovat menettäneet arvovaltaansa ja heillekin saa puhua miten sattuu... pidän sitä hyvin huolestuttavana kehityksenä!

- Ihanne olisi, jos löytäisimme eri aikakausien hyvät asiat ja uskaltaisimme pitää niistä kiinni, vanhoilliseksi leimautumista pelkäämättä, sanoo Maria. Sitten hän pahoittelee kiireitään, hymyilee kauniisti ja häviää kaupungin vilinään.


Teksti: Seija Pajatie

Julkaistu 19.06.2011 klo 08:00