Toista kauttaan jatkavalla porvoolaisedustajalla on takanaan yli 25 vuotta kunnallispolitiikkaa. Ruohonen-Lerner haluaa rohkaista kansalaisia aktiivisuuteen poliittisten virkanimitysten edessä.
Ruohonen-Lernerin arvomaailmassa tietyt teemat ovat aina olleet keskeisiä. Tämän voi kiteyttää demokratian ja kansalaisten yhdenvertaisuuden ajamiseen käytännön tasolla. Siihen kuuluvat myös julkisuusperiaatteen, hallinnon läpinäkyvyyden sekä kansalaisten tiedonsaannin ja vaikuttamismahdollisuuksien ajaminen sekä poliittisten virkanimitysten kritisointi.
- Monissa kunnissa esimerkiksi taloudelliset ongelmat liittyvät siihen, ettei parasta miehistöä ole poliittisten virkanimitysten vuoksi vallassa. Ihmiset valitaan jäsenkirjojen perusteella. Se on ongelma myös valtionhallinnossa. Harvoin häviäjätkään lähtevät valittamaan. He tyytyvät siihen, että huonommilla papereilla pääsee ohi, sillä virheellisistä ja laittomista päätöksistä valittamisesta saa häirikön leiman.
Ruohonen-Lerner toivoo, että tämänkaltainen ”maan tapa” muuttuisi ja ihmiset rohkaistuisivat hakemaan muutosta laittomissa tapauksissa. Oikeutta on hänen mukaansa mahdollista saada, jos sitä vaatii. Tästä hän ottaa esimerkkinä Porvoon tapauksen vuodelta 2006, jossa korkein hallinto-oikeus kumosi epäpäteväksi todetun Björn Teirin (RKP) valinnan kaupunginjohtajaksi.
Poliittisia virkanimityksiä nousee jatkuvasti pinnalle. Esimerkiksi RAY:n toimitusjohtajaksi valittiin juuri kokoomuksen Veli-Pekka Nummikoski. Ilman riskiä toimivista kansalaisten rahoittamista kolmannen sektorin yhdistyksistä kuten RAY:stä onkin muodostunut taho, joka järjestää valtapuolueiden edustajille kovapalkkaisia eläkevirkoja.
- Kunnallispolitiikan dosentti Silvo Kaasalaiselta ilmestyi juuri ”Virkanimitysruletti: miksi sopiva voittaa pätevän.” Siinä käsitellään poliittisten virkanimitysten aiheuttamia ongelmia. Helsingin Sanomat on myös ilahduttavasti aloittanut aiheesta keskustelun, Ruohonen-Lerner toteaa positiivisista käänteistä.
Politiikan pimeä puoli julkisemmaksi
Ruohonen-Lerner kannattaa vahvasti perussuomalaisten työtä eriarvoistumisen ehkäisemiseksi. Luokkajako jatkuu ja jopa voimistuu. Sukupolvelta toiselle periytyvä osattomuus huolestuttaakin Ruohonen-Lerneriä. Nuorten kohdalla tämä näkyy muun muassa koulutuksessa, jossa perussuomalaiset ovat ajaneet opintotuen sitomista indeksiin ja koulutuksen säilyttämistä ilmaisena.
- Vain pieni kärki pääsee yliopistoon tutkintoja tekemään. Lääkärien lapsista tulee usein lääkäreitä ja opettajien lapsista opettajia. Työelämään pääsyä helpottava suhdeverkosto ja tavatkin periytyvät, hän sanoo.
Ruohonen-Lerner on huolissaan myös kansalaisten tiedonsaannin viime aikaisesta huononemisesta.
- Esimerkiksi Porvoossa kaupungin pöytäkirjojen pitäminen kaupungin nettisivuilla on lopetettu 12 kuukautta vanhemmilta ajoilta, vaikka tämä ei maksaisi juuri mitään. Monet asiat kehittyvät vaikkapa 15 vuotta. Sanotaan, että voit mennä lukemaan arkistosta, mutta eihän kenelläkään ole tähän aikaa. Asioiden seuraaminen pitäisi tehdä vaivattomaksi ja joustavaksi.
Poliittisten päätöstentekijöiden sidonnaisuuksista kertominen on myös Ruohonen-Lernerille tärkeä aihe. Suomessa ministerit joutuvat kertomaan omistuksensa ja toimintansa eri yhtiöissä. Hän haluaisi kaksoisroolien paljastamisvelvollisuuden koskevan myös kansanedustajia ja kaupunginhallituksien jäseniä.
- Olisin valmis laajentamaan velvollisuutta myös keskeisille lautakunnan jäsenille sekä osakeyhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden hallitusten jäsenille. Ympäri maata tiedän, että keskeiset poliittiset ja liike-elämän toimijat pelaavat itselleen tontteja jne.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä onkin Porvoossa vastustanut ”kauppakamarimiesten” eli kiinteistösijoittajien ja heidän bulvaaniensa valtaa. He ovat Ruohonen-Lernerin mukaan ajaneet Porvooseen toimitilojen ja palveluiden ulkoistamista. Kaupunki on kasvavasti vuokralaisena hyvin kalliissa vuokratiloissa.
Kaupunkilaisten rahojen holtiton tuhlaaminen ja lyhytnäköinen politiikka saa jatkua, sillä paikallislehdet eivät juuri uutisoi näistä asioista.
- Ongelma on myös, ettei paikallislehdissä ole riittävästi mediakilpailua. Tämä vahvistaa eliitin valtaa. Päätökset tehdään pienissä piireissä ja ne viedään muodollisesti jonnekin demokraattisesti valittuun toimielimeen, jossa ne leimataan.
Konsulttikulttuuri ohjaa harhaan
Porvoossa Ruohonen-Lerner tunnetaan sisukkaana vastavoimana muun muassa RKP-johtoiselle valtapolitiikalle. Suomelle haitalliseen poliittiseen kulttuuriin liittyy surkuhupaisiakin piirteitä.
- On uskomatonta, mitä kiinteistölobbareita käy kaupunginhallituksessa kertomassa elinkaari- ja PPP-malleistaan. Meno on kuin amerikkalaisissa toimintasarjoissa. Suurin osa hallituksen jäsenistä nyökyttelee, että tämä on edistyksellistä. ”Täytyy kokeilla uusia asioita ja olla rohkea”. He eivät ymmärrä rahan päälle yhtään mitään. Ihmettelen rkp:läisiä, jotka ovat asuneet sukupolvia alueella, että miten he sallivat oman kaupunkinsa talouden ja hallinnon ajamisen merenpohjaan. Oma rakas kunta, miksi he haluavat ajaa palvelut alas ja kustannukset ylös, Ruohonen-Lerner kysyy.
Nyt Perussuomalaisten eduskuntaryhmä yli kuusinkertaistui ja työnjakajia on jo enemmän, joten vaikuttamismahdollisuutemme ovat moninkertaistuneet. Ruohonen-Lerner toimii tällä hetkellä mm. eduskuntaryhmän puheenjohtajana sekä puoluehallituksessa ja tarkastusvaliokunnassa.
- Kansanedustajana pääsen vaikuttamaan lainsäädäntöön siten, että näihin epäkohtiin tartutaan lainsäädäntöä kehittämällä, hän toteaa tulevaisuudesta.
Teksti: Milla Hannula