MIELIPITEET
Suomen aluepuolustusta ajetaan alas
Olen jo vuosia ihmetellyt puolustusvoimien johdon puheita kiireellisestä armeijan koon pienentämisestä, jota on perusteltu pienenevillä ikäluokilla ja sodan kuvan muuttumisella. Edellinen puolustusvoimain komentaja amiraali Kaskeala jo vaahtosi tästä mm. Sotatieteen päivillä muutama vuosi sitten.
Muistan lukeneeni referaatin tuoreesta tutkimuksesta, jossa todettiin mm. etteivät pienenevät ikäluokat millään lailla voisi aiheuttaa tarvetta niin suuriin vähennyksiin mitä armeijan taholla nähdään.

On selvää, että Suomen kokoisessa maassa koko maan puolustaminen vaatii suuria maavoimia ja koko maan kattavaa varuskuntaverkkoa. Puolustusvoimain komentaja on vaatinut voimakkain äänenpainoin varuskuntien lakkauttamisia - aluepuolustuksesta luopumista ei sentään vielä ole ääneen uskallettu lausua. Sen vuoro tulee vasta sitten, kun armeija on ajanut puolustuskykynsä selkärangan eli maavoimat alas. Sitten todetaan - tosin kokoomuksen suulla, jota Sauli Niinistö vielä säestää, että emme enää näillä voimilla kykene puolustamaan laajaa aluettamme ja että ainoa mahdollisuutemme on liittyä Natoon.

Puolustusvoimien johto tietää aivan hyvin, ettei Natosta olisi mitään konkreettista hyötyä mahdollisen Venäjän kanssa tapahtuvan sotilaallisen konfliktin torjumisessa. Myönnettäköön, että tiettyyn rajaan saakka Nato-jäsenyys toimisi jonkinlaisen turvallisuuspoliittisen sateenvarjon lailla, mutta kun tämä raja ylittyisi yleisen eurooppalaisen jännityksen
kasvaessa, Venäjällä tehtäisiin omat arvionsa tilanteesta ja sopimuksilla voisi pyyhkiä vaikka takapuolensa.

Naton omien periaatteiden mukaan jokainen Nato-maa huolehtii itse oman alueensa maasodankäynnistä, mikä on tietysti luonnollista, koska Natolla ei ole mitään omia maavoimia. On myös tragikoomista, että Nato vaatii, että asevelvollisuusarmeijajärjestelmä on myös lakkautettava ja siirryttävä ammattiarmeijaan, mikä yhtälö romuttaa samalla myös tuon oman maa-alueen puolustamisen.

Venäjän sotilaallinen doktriini perustuu perinteiseen konventionaaliseen sodankäyntiin, jolloin panssareilla ja jalkaväellä on keskeinen rooli taistelussa. Tyhmempikin kenraali käsittää, ettei Nato-Suomen muutamilla kymmenillätuhansilla sotilailla tehdä muuta kuin yritetään suojata Helsinkiä jonkin aikaa. Nykyinen 350 000 sotilaan reservimme pystyisi sentään organisoituun puolustukseen eri puolilla maata.

Haikeudella kaipailee vaikka vain 1980-luvun aikoja, jolloin vielä puhuttiin 750 000 - 800 000 miehen reservistä.

Armeijan nykyjohdolla on se väärä käsitys, että kaikilla sotilailla tulee olla hirveän kallis "kybervarustus" - sellainen voisi olla useammilla erikoisprikaateilla, mutta valtaosalle sotilaista riittäisi vallan hyvin normaali rynnäkkökiväärivarustus. Tällaisia sotilaita meitä vastassa olisi myös vastapuolella.

Ainoastaan perussuomalaiset ja keskustan Juha Korkeaoja on käsittänyt tämän asian, jolla mm. aluepuolustusjärjestelmän säilyvyys voitaisiin varmistaa. Kokoomus taas haluaa ajaa armeijan alas yhdessä armeijan itsensä kanssa, jolloin Suomen puolustus romahtaisi. Tässä voitaisiin puhua maanpetoksellisesta toiminnasta.


Veijo Eskelinen
ylivääpeli res.
maanpuolustusaktiivi
Porvoo

Julkaistu 30.08.2011 klo 08:11