Kemin ja Iin edustalle merelle ollaan rakentamassa 80 suurta tuulivoimalaa (LK 2.8.2011). Mistä löytyvät kymmenet miljardit eurot tuulivoiman subventointiin? WPD Finland rakentaa sinne tuulivoimaloita. Mistä syystä rakennetaan merelle ja kalliilla? Onko kysymyksessä pelkästään työllistäminen?
Ylitornion ja Pellon graniittivaarat kohoavat yli 200 metriä meren pinnan yläpuolelle. Niiden laeilta on suora näköyhteys Perämerelle. käytettäessä 80-100 metrin napakorkeutta siivet olisivat vapaat maan pinnan aiheuttavista pyörteistä. Vaarojen alueilta on aikoinaan hakattu ja uudistettu puusto. Sen seurauksena siellä on joka paikkaan ulottuva juontotieverkosto. Raanujärven kyläyhdistys teki kolme vuotta sitten selvityksen alueen väestön suhtautumisesta tuulivoimaan. Siinä kaikki olivat tuulivoiman kannalla. Voisi ajatella saman tilanteen olevan vallalla tänäkin päivänä, sillä ekologisuus on täällä päin muotia.
Tuulivoimayhtiölle on luvattu 83,5 euron tuki megawattitunnilta. Tuulivoimaa on suunniteltu tuotettavaksi kaikkiaan 2500 megawattia. Siitä lankeaa veronmaksajille 208750 euron lasku. Tuulivoima tuntuu kuitenkin tarvitsevan lisää tukea, ja siinä puhutaan jo reilusta yli sadasta eurosta.
Väki on Suomessa ja muualla hätääntynyt ilmastoennusteiden luomista kauhuskenaarioista. Siitä on seurannut poliitikkojen innostus olemaan maapallon pelastajina. Tämä taasen on aiheuttanut päätöksen valtavan tuulivoimalamäärän rakentamisesta lähimmän 30 vuoden aikana. Tätä voidaan kutsua tuulivoimabuumiksi. Ymmärrätte varmasti, että kysynnän kasvaessa hinnat nousevat. Viisas ei ostaisi tavaraa huippuhinnoilla.
Vesivoima ei tarvitse subventointia, ja on yhtä luonnonmukainen kuin tuuli. Tuulet ja veden kierto ovat samassa ketjussa ilmakehässä. Yksikertaisesti ajatellen tuntuu viisaalta ensin rakentaa potentiaaliset vesivoima paikat, ja sitten tähytä tuuleen. WPD Finland ei tietenkään keskeytä projektiaan, mutta valtiovalta voisi ottaa asian uudelleen tarkasteluun
Eelis Pulkkinen FL