Asiantuntijoiden selvitysten mukaan Suomen kielitaitovaranto on liian suppea. Suomessa osataan puhua suomea, englantia ja ruotsia, viimeksi mainittua heikonlaisesti – ruotsinkielen väkisin syöttäminen vastahakoisille oppilaille ei motivoi ketään, ja sen johdosta pakkoruotsia puhutaan vain pakosta jos silloinkaan. Lisäksi ruotsinkielen opiskelu on turhaa, sillä englantia osataan puhua varsin hyvin myös Ruotsissa.
Sitä vastoin on lukuisia maita, joissa englannin kielellä ei pärjää. Suomalaisten kilpailukyvyn parantamiseksi olisi tärkeämpää opettaa koululaisille sellaisia kieliä, joista heille on oikeasti hyötyä, kuten esimerkiksi venäjää tai espanjaa. Ruotsinkielen pakollinen tuputtaminen ”kulttuurillisista syistä” ei palvele ketään. Oman kokemukseni mukaan esimerkiksi yliopistoissa ns. ”virkamiesruotsin” tutkinnossa joudutaan porukka päästämään läpi lähes olemattomalla kielitaidolla, muuten noin puolella yliopistotutkinto tyssäisi siihen. Mitä järkeä tässä on?
Mika Männistö
