MIELIPITEET
Ihmistä ei saa unohtaa
Työntäyteiset päivät ja hektiset hetket siivittivät vallan käytäviä eduskunnassa mennä viikoilla. Käsittelyssä olivat valtakuntaa aina puhuttavat budjettiasiat, jotka siivittävät tulevien vuosien mahdollisuuksia - tai mahdottomuuksia. Monessa kohdassa tekee mieli sanoa, että olispa kiva, jos piisais, ennen kuin kesken loppuu. Joihinkin kohtiin on kuitenkin pakko löytyä rahaa!
Valtio nipistää yhden sieltä ja toisen täältä, kun euroista puhutaan. Onkin hyvä kysyä hallituspuolueiden edustajilta mitä mieltä he ovat seuraavista asioista:

Vanhusten kotihoitopalvelu on täysin ylikuormitettu. Työntekijät voivat olla muutaman minuutin vanhuksen luona, vaikka työ vatisi enemmän ja vaikka monen vanhuksen päivän tai kenties viikon kohokohta on se, kun kotipalvelun ihminen astuu ovesta sisään.

Ei ole ihmisarvoista elämää, jos joutuu olemaan tuntikaupalla vaipoissa, jotka myös ovat ylikuormitetut. Ei ole ihmisarvoista elämää, jos joutuu kaatuneena odottamaan nostajaa usean tunnin ajan. Ei ole ihmisarvoista elämää, jos hoitohenkilökunta ei ehdi edes silmiin katsoa ja kysyä miten täällä tänään voidaan. Ei myöskään ole ihmisarvoista elämää jos työntekijänä/ hoitohenkilönä joutuu kiirehtimään työssään niin, että ei jaksa enää edes hymyillä.

Opiskelijat joutuvat elämään köyhyysrajan alapuolella, mutta silti he eivät saa tehdä työtä, vaikka voimia riittäisi ja vaikka opinnot etenisivät määrätyssä tahdissa. Jos opiskelija elää opintotuen turvin, joutuu useimmiten tekemään töitä, mikäli ei halua nostaa lainaa. Moni karsastaa lainaa epävarman tulevaisuuden takia. Ei ole niinkään sanottua, että töitä löytyy opintojen päätyttyä. Moni on myös nähnyt sen, kuinka omat vanhemmat ovat olleet tiukoilla maksaessaan opinto- ja asuntolainaansa vuosikymmeniä.

Opiskelijat eivät halua itselleen painolastiksi lainaa. Mutta opiskelijoiden tapauksessa työnteosta rangaistaan. Opiskelija menettää opintososiaaliset etunsa, jos tienaa yli 660 euroa tukikuukautta kohti, jos ansio ylittyy menettää opiskelija koko kuukauden tuet. Siis opiskelija ei saa edes tehdä työtä niin paljon, kuin haluaa tai pystyy. Työn tekemisen esteet on poistettava ilman, että heidän opiskelun edellytykset kärsivät. Ministeri Ihalainen sanoi lähetekeskustelussa, että tämä asia pitäisi tutkia. Hyvä niin, jäämme odottamaan tätä.

Olen kauttarantain useaankin otteeseen kuullut, että koulupsykologien virkoja joudutaan täyttämään epäpätevillä henkilöillä, koska ammattilaisista on pulaa.

Nykynuoret voivat yhä huonommin. Nuorten pahoinvointiin on pystyttävä puuttumaan jo koulussa. Oppilaat eivät hakeudu apuun, jos vastassa on täti tai setä joka ei oikein ota murkun tunteita todesta. Nuoresta se tuntuu kaikkein pahimmalta. En väitä, etteivätkö osa psykologeista tekisi työtään hyvin, mutta kannattaisiko joskus koulun johdon katsoa missä mennään - saavatko oppilaat sen tuen, jota niin kipeästi välillä tarvitsevat?

Maamme kunniakansalaiset, veteraanit ovat aikanaan osuutensa tehneet ja kantaneet arvokkaimman kortensa Suomen hyvinvointiin. Veteraaneja on maassamme yli 40 000,Vaasassa  heitä on noin tuhat. Nyt hallitus ehdottaa kuntoutusrahan pienentämistä, joka vaikuttaa vuorenvarmasti veteraanien kotona asumisen mahdollisuuksiin.

Veteraanijärjestöt korostavat, että nyt tarvittava tuki ei muodosta valtion talouteen pysyvää rasitusta. Veteraanien keski-ikä on jo 88,5 vuotta. He ovat totisesti kuntoutuksensa ansainneet. Kunniavelkamme maksuaikaa on enää vähän.

Nyt ovat viimeiset hetket antaa sotiemme veteraaneille sellainen vanhuus, jonka he ovat ansainneet. Tälle asialle aion tehdä jotain.


Maria Tolppanen
kansanedustaja
Perussuomalaiset


Julkaistu 19.10.2011 klo 07:00