Pääasiasiallisena kuvituksena ovat eri aikakausien ja tyylisuuntien ikkunat, ovet ja sillat, jotka kuvastavat avautumista kohti muita ihmisiä ja yhteyksiä heihin (piilomainontaa & aivopesua kohti liittovaltiota). Euroseteleitä katsoessa ei voi välttyä ajatukselta - joko me olemme liittovaltiossa?

Saksan maalta kuuluu kummia, Merkel jyrähtää Suomen lainatakuita vastaan! Pahalta näyttää, haiskahtaa liittovaltiolta! Ei se näin voi olla, että Merkel määrää mitä Suomi tekee! No joka tapauksessa Eurooppa-asiat ovat tärkeitä meille jokaiselle suomalaiselle, mutta eikö pitäisi olla niin, että Suomi on Euroopassa eikä Eurooppa Suomessa!

Työ ja nuoret

Kaupunkien ja kuntien vastuu nuorisotyöttömyydestä alkaa jo koulussa. Opintojen ohjaus, TET-jaksot, työpaikkavierailut ja ammattiesittelyt voivat oikaista ennakkoluuloja tiettyjä ammatteja kohtaan.

Kuntien kannattaa panostaa nuorten työelämäohjaukseen, koska yksi työelämästä syrjäytynyt nuori maksaa yli miljoona euroa elinaikanaan. Puhumattakaan inhimillisistä kustannuksista!

Kuntia on yritetty herättää nuorten aktivointiin, mutta jokainen kunta laistaa kaikkinensa tärkeästä tehtävästään. Pelkkä "diipa-daapa" puuhastelu on joutenoloa parempi vaihtoehto, mutta se ei juuri auta eteenpäin. Nuorten työllistymispalvelut ovat liiaksi projektien harteilla. Projekteissa ei riittävästi kiinnitetä huomiota, miten hyvät käytännöt rahoitetaan ja juurrutetaan normaaliksi toiminnaksi. Kohtuuhyvät toimijat ja käytännöt hukkuvat projektin päätyttyä.

Kuntienkin on herättävä työnteon tärkeyteen ja mietittävä, kannattaako projektia aloittaa, jos sen jälkeen asiaan ei aiota panostaa!

Nopeasti kasvavaan nuorisotyöttömyyteen olisi puututtava kaikin mahdollisin keinoin. Erityisesti nuorten joutumista työkyvyttömyyseläkkeelle olisi torjuttava kaikkinensa.

Nuorten pahoinvointiin on puututtava ajoissa, ei vasta sitten kun ongelmat ovat jo kasautuneet. Mielenterveyden ongelmat ovat nuorilla merkittävin syy työkyvyttömyyteen. Näitä ongelmia voitaisiin tehokkaasti ehkäistä parantamalla koulujen ja oppilaitosten terveydenhoidon sekä työterveyshuollon resursseja.

Käsitys siitä, mitä aikuisuus on käytännössä, syntyy 18-25-vuotiaana. Tuossa vaiheessa selviää vastuun, vapauden ja velvollisuuksien merkitys. Nuorilla on oltava oikeus toteuttaa ja kehittää itseään opiskelun tai työn kautta. Nykyhallitus puhuu kauniisti palveluiden räätälöinnistä ja työttömien kouluttamisesta, mutta tosiasia on, että voimavaroja koulutukseen on vähemmän kuin viime vuosina. Ruuhkautuneiden työvoimatoimistojen palvelutaso on sosiaalibarometrin mukaan romahtanut.

Nykyiset asiantuntijaryhmä ei ota kantaa toimien vaatimiin euroihin. "Se tiedetään, että valtion rahatilanne on huono. Jos löydetään kustannustehokkaita ehdotuksia, toki niitä tehdään" Näillä mennään.


Juhani S. Keinänen
Lapin piirin varapuheenjohtaja