Yksinvallan hyvävaihtoehto oli monarkia, missä viisas hallitsija hoiti kansakunnan asioita kaikkien parhaaksi. Paha oli diktatuuri, missä diktaattori loi ympärilleen väkivaltakoneiston riistäen kansaansa itsensä ja läheistensä hyväksi.

Harvainvallan hyvä vaihtoehto oli aristokratia. Viisaat aristokraatit hoitivat kansakunnan asioita kaikkien hyväksi. Paha vaihtoehto oli oligarkia. Oligarkit – itse itsensä nimittäneet – täydentyivät sisäsiittoisesti ja tekivät samaa kuin diktaattorit.

Kansanvallan hyvä vaihtoehto oli politeia. Viisas kansa valitsi älykkäitä valtiomiehiä johtamaan kansakuntaa kaikkien eduksi.

Paha vaihtoehto oli demokratia. Tyhmä kansa valitsi edustajikseen poliittisia pyrkyreitä, jotka muodostivat enemmistöhallituksen ja ryhtyivät kähmimään vähemmistön kustannuksella itselleen, läheisilleen ja puolueelleen etuuksia.

Kun kreikkalaiset – 2 % eurooppalaisista – toteuttavat demokratiaa ja elävät kuin pellossa, on koko Eurooppa taloudellisesti sekaisin.

1990-luvun laman aikana yritettiin valtiontaloutta saada kestävälle pohjalle. Ay-liike uhkasi yleislakolla. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen rukoili polvet ruvella Suomelle lisää syömävelkaa miljardi ja viikko.

Sama kaiku on askelten. On se vaan merkillistä, kun demokratiassa ei ymmärretä sitä, että syömävelkaa ottamalla ei rikastu. Siinä köyhtyy.

Hirviseurueessani vallitsee monarkia. On kuningas ja muutama prinssi. Yleinen kokous ei päätä mistään eikä johtokunta. Tänäkin syksynä jokainen on saanut hirvenlihansa eräsäkeissä vakuumeihin pakattuna mukaansa tai kotiovelle. Tyytyväisyyttä hyristään.


Erkki Kosola
lentokapteeni, ps