Sitten tuleekin Vasemmistoliitto, enää heitä ei voi sanoa äärivasemmistoksi, koska hehän antoivat aatteensa pois hallituskiimassa. Nykyään he ovat oikeiston selkärangattomia mallioppilaita, jotka tekevät kuin oikeisto haluaa. Heitä kannattavat enää vain fanaattisimmat äänestäjät.

Sitten tulee toinen punainen, Sosiaalidemokraatit. Kesän ja syksyn mittaan heräsi kirjoittajalla epäilys, että onko puolue enää nimensä mukainen? Tietääkseni demokratiaan kuuluu vapaus olla omaa mieltä, mutta EU-tukiäänestyksissä puolue määräsi äänestämään hallituksen mukaan, joten nimen voisi vaihtaa Sosiaalidiktatuuriseksi puolueeksi, silloinhan nimilyhennekin pysyisi ennallaan.

Sitten mennäänkin jo vihreisiin. Heiltä voikin kysyä, että ovatko he vihreitä kateudesta, koska heidän tekonsa lähes poikkeuksetta rankaisevat pienituloisia ja vähäosasia, vaikka minkälaisilla niin kutsutuilla viherveroilla. Kansaa ja luontoahan kuuluisihan suojella heiltä.

Sitten tuleekin eduskunnan selkärankaiset, Perussuomalaiset. Ainut voittaja parlamenttivaaleissa, jotka kieroudella haluttiin pois hallituksesta. On ainoa, jotka on loogisesti pysyneet omassa kannassaan ja ollut uskollisia kansalle ja heitä äänestäneille. Ja ainoa, joka puolustaa omaa kansaa ja sen pienimpiä ja heikoimpia jäseniämme.

Aletaankin mennä kohti oikeaa, Keskusta onkin sitten vuorossa. Ovat muuttaneet kantaansa nopeammin kuin kansa edes sitä huomaa. Edellisessä eduskunnassa ajoivat kiivaasti EU-tukia, ja nyt sitten vastaan. Toisaalta ei ole tyhmää viisastua, kun kuuntelee mitä naapurituoleilla puhutaan.

Kristilliset ovat seuraavana. Heidänkin arvonsa on halpamyyty polkuhintaan. Kristilliset arvot menivät niin sanotussa homoillassa. Ja nyt hallituksessa ollessaan, pitäisi lisätä enemmän monikulttuurisuutta, elikkä oma kulttuurimme ja identiteettimme hävittää ja ottaa tilalle vieraat kulttuurit ja tavat.

Sitten onkin käsissämme päähallituspuolue, Kokoomus. Tuo suurpääomaa huutava taho. He ovat valmiit myymään vaikka mummonsa ja lapsensa, kun vain Bryssel on tyytyväinen. Ajavat kiivaasti Suomea pimeyden ytimeen, Euroopan Unioniin ja liittovaltioon, sekä sotilasliittoon. Siitä on tullut heille pakkomielle. Ei hyvä. Jokainenhan muistaa, miten kävi, kun viimeksi olimme liitossa sotilaallisesti.

Viimeisenä otetaan tarkasteluun RKP. Heistä voi hyvin sanoa, että ovat äärioikeistoa. Istuvathan he äärimmäisenä oikealla ja ajavat kiivaasti hyvin pienelle vähemmistölle enemmän kuin muille, eikös sellainen olekin äärioikeistolaista toimintaa? Toisin sanoen koettavat alistaa enemmistöä. Kysynkin, että ovatko peräti vieraan valtiovallan asialla?

Tässä tulikin hieman analysoitua parlamenttiamme, vetäköön jokainen omat johtopäätöksensä analyysin oikeellisuudesta, sillä en ota siitä minkäänlaista vastuuta. En edes poliittista vastuuta. Kiitos mielenkiinnostasi, kun jaksoit lukea tämän loppuun saakka.


Harri Ahonen
Ruokolahden Perussuomalaiset ry