Raha on mielestäni motiivina myös tässä hankkeessa, ja taiteen ystävät ja vaalijat ovat hyvä ja antoisa kohde joko museon rakentamisen tai selvitystyön maksajiksi.

Juuri julkaistussa selvityksessä rakennus- ja suunnitteluhankkeen kokonaiskustannukseksi arvioidaan hulppeat 140 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa, joka todennäköisesti ylittyy kuten tapana suurissa julkisissa hankkeissa on ollut. Helsingin kaupunginvaltuuston ei pidä hyväksyä Guggenheim-taidemuseon rakentamista kaupunkilaisten verovaroin.

Ihmettelen kaupunginjohtajien Jussi Pajusen ja Tuula Haataisen myönteistä kantaa hankkeeseen. Heidän pitäisi toimia vain puolueettomina virkamiehinä, jotka esittelevät asian meille päättäjille pohjaten vain faktoihin.

Museon arvioitu kävijämäärä on noin 550 000 vuodessa, joista kotimaisia kävijöitä olisi noin 300 000. Mielestäni arvio on liioitellun suuri. Todellisuus on jossakin puolessa välissä. Lisäksi nykyisten museoiden kävijämäärät tulisivat putoamaan merkittävästi Guggenheim-hankkeen toteutuessa.

Museotilaksi on suunniteltu 12 000 neliötä, josta 4000 neliötä olisi näyttelytilaa. Rakennus- ja suunnitteluhankkeen lisäksi kustannuksia tulee mm. ylösajosta 10 miljoonaa euroa. Sopimuksen kesto on 20 vuotta, lisenssimaksu on 30 miljoonaa dollaria. Lisenssimaksu katetaan kaupungin ulkopuolisella rahoituksella.

Helsinki ei ole Abu Dhabi tai Berliini

Kalliit ja arkkitehtuuriltaan erikoiset museorakennukset sijaitsevat maantieteellisesti keskeisissä kaupungeissa, kuten Berliinissä, Bilbaossa ja Venetsiassa. Seuraava Guggenheim on rakenteilla Abu Dhabiin ja avataan näillä näkymin vuonna 2013. Tuntuu todella omituiselta, että pientä Suomen pääkaupunkia Helsinkiä yleensä edes ajatellaan yhdeksi sijoituspaikaksi.

Onko tämä hanke, joka käy veronmaksajille erittäin kalliiksi, vain muutaman kulttuurivaikuttajan päähänpinttymä? Sitoutuuhan Helsinki ostamaan vuodessa tietyn määrän kalliita taideteoksia omakseen ja mahdollisen tappion iskiessä myös maksamaan ne verovaroilla. Näin ainakin minulle on kerrottu.

Selvitystyöt ovat hyvää tuloa säätiölle

Peitelty salaisuus mielestäni on se, että jo kaksi miljoonaa euroa tai enemmän maksava selvitystyö sinänsä on säätiölle erittäin hyvä rahasampo. Mahdollista kielteistä rakentamispäätöstä ei tarvitse surkutella, onhan amerikkalaisen säätiön rahapussi pullistunut ennestäänkin. Eikä se täyty koskaan, sillä selvitystöitä on käynnissä monessa eri maailmankolkassa, kuten esimerkiksi Bukarestissa, Meksikossa ja Vilnassa.

Meidän suomalaisten kannattaa pitää näppimme irti tämäntapaisista suurhankkeista ja taata siten jo olemassa oleville museoille riittävä kävijämäärä. Onhan selvää, että pienessä Suomessa ei riitä yleisöä yhä paisuvaan tarjontaan. Tällä hetkelläkin käydään veristä kamppailua siitä, mihin kulttuurinnälkäiset ihmiset ohjaavat askeleensa tuoden lompakkonsa mukanaan.

Uusi Guggenheim-hanke romuttaisi nykyisten museoitten kävijämäärät ja silloin taas huudettaisiin kaupunkia apuun rahoittamaan tappiolliseksi käynyttä toimintaa. Niellään nyt vain tämä tappio ja nuollaan haavoja, jotka noin kaksi miljoonaa maksanut selvitystyö toi tullessaan.


Harri Lindell
Helsingin kaupunginvaltuutettu (vara),
Perussuomalainen-lehden päätoimittaja