EU-maat voidaan karkeasti jakaa kolmeen luokkaan: mallioppilaat, oman tiensä kulkijat ja väliinputoajat. Väliinputoajia ovat ne maat, joilla on taloudellisia ongelmia. Väliinputoajamaat eivät selviydy taloudellisista velvoitteistaan, joten ne eivät myöskään pysty saavuttamaan taloussopimuksen tavoitetta. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudellisissa ongelmissa oleva maa saa sanktioita. Sanktiot voisivat olla esim. sakkomaksuja tai EU-tukien leikkauksia.

YLE:n haastatteleman pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan ”Suomi on ollut halukas lisäämään talouskuria, vaatinut sitä muilta ja on halukas myös itse sitoutumaan tiukkoihin taloudellisiin sopeutustoimiin, ihan yhteisen edun ja oman etumme nimissä.” Myös valtionvarainministeri Urpilainen (sd.) korosti YLE:n haastattelussa sopimuksen vastaavan Suomen tavoitteisiin, eli lisäävän kuria sekä rankaisevan niitä maita, jotka eivät pelisääntöjä noudata.

Onkohan tällä kaksikolla mahdollisesti käynyt mielessä, että tässä varsin nerokkaassa mallissa lyödään lyötyä oikein olan takaa? Johan maalaisjärkikin sanoo, ettei taloudellisissa ongelmissa oleva maa pysty noudattamaan sopimusta saati maksamaan sanktioita! Myöskään tukien leikkaaminen ei paranna ongelmaa.

”Taloustieteilijöillä on hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miten rakenteellinen budjettivaje pitäisi laskea. On kuitenkin selvää, että tällä hetkellä melkein kaikki jäsenmaat Suomi mukaan lukien rikkovat sääntöä”, kirjoittaa europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki Uuden Suomen blogissaan. Miten siis valvotaan sopimuksen toteutumista asiassa, jonka mittaamistavasta ei ole yksimielisyyttä? Uusi Suomi -verkkolehti on laskenut valtion alijäämän (% bkt:sta), 5 vuoden keskiarvon alijäämä prosentista ja selvittänyt olisiko Suomi selvinnyt 0,5 %:n tavoitteesta. Tuloksia on tarkasteltu aikavälillä 2005-2015, jossa vuodet 2011-2015 ovat arvioita. Lähteinä on käytetty valtionvarainministeriötä ja tilastokeskusta. Tulosten mukaan vuosina 2005-2008 Suomi olisi selvinnyt 0,5 % tavoitteesta. Muina tarkastelujakson vuosina Suomella olisi rikkonut sopimusta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Suomi olisi saanut sanktioita ja EU:n mallioppilas olisi ne kiltisti maksanut.

Tämäkö on sitä talouden tasa-arvoa, mitä EU ajaa? Lyödään lyötyä? Tehdään sopimuksia, jotka ulkoministeri Erkki Tuomiojaa lainaten ovat parhaimmassakin tapauksissa tarpeettomia ja pahimmassa tapauksessa vahingollisia? Onhan tämä tietysti yksi keino kerätä rahaa EU:n pohjattomaan kassaan!

Petri Kaunisto
Sihteeri
Kuopion Seudun Perussuomalaiset ry