Vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista joka kolmas on syrjäytynyt - kantaväestöön kuuluvista syrjässä on joka kahdeksas. Ongelma liittyy siis hyvin läheisesti maahanmuuttoon ja kotouttamiseen.

Työmarkkinoiden ulkopuolisten nuorten (15–29-vuotiaat) määrä on lähes 60 000, suunnilleen sama määrä kuin vuosittainen syntyvyys. Tähän määrään lasketaan työttömät työnhakijat ja kotona lapsia hoitavat kouluttamattomat vanhemmat. Tästä joukosta yli puolet kuuluu syrjäytymisongelman kovimpaan ytimeen. He eivät opiskele, eivät käy töissä, eivätkä hae töitä. Analyysin mukaan tähän joukkoon kuuluu 33% vieraskielisistä miehistä ja 26% vieraskielisistä naisista. Vertauksen vuoksi samat luvut kantaväestöstä ovat 13% miehet ja 8% naiset. Ero on huima.

Maahanmuuttajista yli 70 prosenttia on nuoria aikuisia, parissakymmenessä vuodessa vieraita kieliä puhuvien nuorten määrä on 18-kertaistunut. Kun nykyinen ulkomaalaisväestö on laskettu kaksinkertaistuvan tällä vuosikymmenellä, voidaan olla hyvin huolissaan myös syrjäytyneiden nuorten määrän kasvun kiihtymisestä.

Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriö varoittaa Suomea uhkaavasta työvoimapulasta. Tutkimuksen on laatinut sama mies kuin EVA-analyysinkin, Pekka Myrskylä, jonka tutkimuksen mukaan työvoimapulalta vältyttäisiin tuplaamalla maahanmuuttajien määrä.

Jotta nyt ei aleta hölmöläisten tavalla peittoa jatkamaan ja lisäämään näin entisestään sosiaalituella elävien nuorten miesten määrää, mielestäni täytyy ryhtyä toimiin jo maassa olevien syrjäytyneiden työllistämiseksi. Kaikkein suurin kilpailu on matalapalkka-aloilla. Koulutusvaatimuksia on nostettu ja väliinputoajiksi jäävät heikosti koulutetut. Vähäiselläkin työpaikkarakenteen muutoksella voitaisiin saada työllistettyä kouluttamattomiakin nuoria. Monenlaista työtä voi tehdä ilman tutkintoakin, kunhan se tehdään ammattitaitoisessa valvonnassa. Porkkanoiden lisäksi työllistymisen tehostamiseksi voidaan käyttää keppiäkin: ei sosiaalietuuksia jos ei työnteko kiinnosta.

Jatkossa maahanmuuton oleellisin työvoimaan vaikuttava asia on se, mistä halutaan maahanmuuttajia tulevan. Ministeriön mukaan Virosta ja muista EU-maista tulevat työllistyvät parhaiten, Aasian maista tulleet kohtuullisesti ja Afrikasta tulleet keskimääräistä hitaammin. Tätä tukee myös talouden huoltosuhdeluvut, eli väestömäärän suhde työssäkäyviin. Huoltosuhde on erityisen huono Afrikasta 9,7 (=yhtä työllistä kohti 9,7 työvoiman ulkopuolella olevaa) ja Lähi-idästä tulleilla ja paras Ison-Britannian ja Viron kansalaisilla. Kaikkien ulkomaiden kansalaisten joukossa huoltosuhde on 3,0 ja koko väestössä 1,31. Mikäli maahanmuuton avulla halutaan vahvistaa Suomen ikääntymisen myötä heikkenevää huoltosuhdetta, tulisi maahanmuuttajien huoltosuhteen olla kantaväestöä edullisempi.


Terhi Kiemunki
puheenjohtaja
Tampereen Perussuomalaiset