MIELIPITEET
Tanskan kuntauudistus ei tuonut säästöjä
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta teki viime syksynä vierailun Tanskaan, Kööpenhaminaan. Vierailimme Tanskan kuntaliitossa, jossa saimme kuulla laajapohjaisen selvityksen Tanskassa vuosina 2004-2007 tehdystä paikallishallinnon rakenne- eli kuntauudistuksesta ja sen eri vaiheista.
Selvityksen meille kertoi kuntaliitosta juuri eläköitynyt toimitusjohtaja, Peter Gorm Hansen, jonka ohjauksessa kuntarakenneuudistus toteutettiin.

Kuntauudistuksen myötä kuntien määrä väheni Tanskassa 271:stä 98:aan ja kuntien keskimääräinen väestöpohja nousi noin 55 000:een. Samalla vanhat 16 lääniä korvattiin 5 alueella.

Tanskan kuntauudistuksen syyksi Peter Gorm Hansen kertoi talouden ja sen kyvyn rahoittaa toimintaa. Tanskassa oli eletty kuplataloudessa ajatellen, että kaikkea oli mahdollista saada ja hankkia. Kaiken priorisoinnin unohtuessa olikin sitten syntynyt taloudellinen romahdus.

Tanskan kuntauudistuksen saavuttamista hyödyistä on tehty joitakin tutkimuksia ja lähivuosina tutkimustuloksia on luvassa lisää. Kuntaliiton entisen johtajan mukaan rakenneuudistuksen todellisia vaikutuksia palvelujen tehokkuuteen tai laatuun ei voida kuitenkaan vielä arvioida. Palvelujen kasvava kysyntä ja resurssien riittämättömyys ovat huolenaiheita, joihin olisi edelleen mietittävä uudistuksia ja parannuksia. Myös Tanskan valtiovarainministeriön tekemän selvityksen mukaan kuntauudistukseen jäi aukkoja. Kuntien hallintokulut eivät laskeneet, vaan pysyivät ennallaan. Hallintotehtävissä toimivien työntekijöiden määrä ei laskenut, vaan nousi entisestään. Sama toistui johtotason tehtävissä toimivien kanssa.

Kuntakokojen kasvattamisesta aiheutuneista ikävistä muutoksista kuntademokratiaan saatiin myös näyttöä tutkija Asmus Leth Olsenin vuonna 2009 tekemästä tutkimuksesta. Kuntaliitosten seurauksena kunnanvaltuutettujen asema sekä kunta- ja lähidemokratia oli heikentynyt ja kuntalaisten poliittinen aktiivisuus vähentynyt.

Keskustelu suomalaisesta kuntauudistuksesta käy kuumana. Leveällä harpilla piirretyt uudet kuntarajat ovat alkusoittoa uudistuksessa, jota ei saisi pakolla tai kiireellä toteuttaa.  Onnistunut kuntauudistus tarvitsee laajapohjaista selvitystyötä, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia, keskustelua, vertailua ja tutkimusta kuntauudistuksen syistä, tavoitteista ja keinoista. Myös kuntauudistuksen tuomista säästöistä tulisi puhua realistisesti.

Pohjaa keskusteluun voisimme ottaa vaikkapa juuri naapurimaastamme Tanskasta, jossa kuntaliiton entisen toimitusjohtajan mukaan tiukka talouskuri ja kuntien rahapula ovat kuntauudistuksesta huolimatta edelleenkin olemassa ja hallitsevat myös kuluvaa vuotta 2012.


Arja Juvonen
kansanedustaja
Sosiaali ja terveysvaliokunnan jäsen



Julkaistu 03.03.2012 klo 07:00