Tällä tarkoitan nyt USA:n selkärangatonta talouspolitiikkaa, joka johti pankkipalvelujen romahtamiseen ja koko maailman talouden alasajoon. 3-4 vuotta taaksepäin, kun USA:n kauppavaje lähti voimakkaasti siirtymään negatiiviseksi ja sodankäyntiä vain lisättiin ja Bush eli kuin lapset ruispellossa vailla mitään vastuuta, oli selvästi aistittavissa, että narussa täytyy olla kaksi päätä.
Kun maailman pankkijärjestelmät ja pörssit toimivat vastuuttomasti, tulisiko Suomen ja Suomen yritysten olla ulkopuolella kaikista pörsseistä, ja tulisiko asiasta säätää laki joka estää suomalaisen yhtiön kirjautumisen pörssiin, tällöin ainakin suomalainen pääoma olisi omassa päätäntävallassa.
Vielä syksyllä Suomen hallitus esitti, ettei meillä ole mitään hätää, pääministeri ja valtionvarainministeri, pari kuukautta myöhemmin olikin jo hätä. He eivät ole tehtäviensä tasalla, vai voiko siitä olla eri mieltä? Kun aiemmin paperitehtaan lopetuksen yhteydessä pääministeri heinähanko puhui puutaheinää ja yksi kokoomuksen nuorisoministeri säesti asiaa, ei nähty muuta ratkaisua kuin tehtaan alasajo.
On täysin selvää, että teollisuuslaitosten lopetus on aina kalliimpi ratkaisu kuin niiden pyöritys yhteiskunnalle, siksi vaikeina aikoina tulisi hakea myös poikkeuksellisia ratkaisuja. 1990 -luvun lamasta olisi selvitty murto-osa kustannuksilla, mikäli olisi annettu pankkien kaatua ja pidetty yritykset pystyssä.
Tänä päivänä voisi ehkä ajatella, että valtio sosialisoisi vaikeuksiin ajautuneen yhtiön ”määräajaksi”, näin ostettaisiin sopeutumisaikaa ja ihmiset saisivat olla töissä ainakin pidempään kuin muilla ratkaisumalleilla. Tästä olisi paljon hyötyä, ihmiset olisivat töissä, tehtaat eivät rapistuisi ja voisivat myydä tarvittaessa pienemmällä katteella tuotteita saaden markkinoita laman jälkeiseen aikaan, tämä on itsekästä eikä sitä joka taholla hyväksyttäisi, mutta entä sitten, meidän tulisi katsoa omaa etua vielä paljon enemmän.
Valtiovarainministeri esitti, että valtio voi joutua ottamaan lähiaikana velkaa jopa 30 miljardia euroa. Se on paljon rahaa, ja jos sillä saadaan turvattua 25 000 työpaikkaa, niin se tekee 120 000 euroa / työpaikka, edellä esittämääni ratkaisuun nähden tämä on kallis tapa, kun laina pitää kaikenlisäksi maksaa myös joskus pois.
Tämän taantuman hoito kestää kyllä kymmenen vuotta ja maksumiehenä on kuten edellisessä lamassa yritykset ja työntekijät. Koska tulee muutos, on hyvä kysymys.

Kullervo Ketolainen
Vaasa