MIELIPITEET
Ra(ha)kas e(u)ro Kreikasta
Taloussotkut EU:ssa on selvitettävä pikaisesti. Miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin? Ratkaisun löytyminen tuntuu olevan vaikeaa.

Kreikka liittyi EU:hun vuoden 1981 tammikuussa. Kuopion vierailullaan Timo Soini kertoi, että Kreikka oli hakenut jäsenyyttä papereilla, joissa kaikki tiedot eivät pitäneet paikkaansa. Järkyttävää on, että EU:n virkamiehillä oli ollut tieto tästä. Päättäjät vahvistivat liittymisehdot vuonna 1993 ja sittemmin näitä ehtoja on tarkennettu. Kreikka on kuitenkin ollut mukana jo yli 30 vuotta. Vuonna 1995 Suomi liittyi unioniin.

Euroopan parlamenttiin on vaaleilla valittu Suomesta 13 henkilöä. Kreikasta vastaavasti jopa 22 ja Saksasta 99 henkilöä. Maiden edustajien määrä parlamentissa määräytyy kunkin maan väkiluvun mukaan. Mielenkiintoista on, että Kreikan väkilukin perustuu arvioon.

Kaiken kaikkiaan yli 40 000 henkilön työpaikka on EU:n toimielimissä. Tätä koko valtavaa joukkoa ei vaaleilla valita. Kansa ei voi vaikuttaa siihen, miten näin valtavat määrät viranhaltijoita valitaan.

Saksalla on tunnetusti EU:ssa paljon valtaa. Saksan sisäministeri Hans-Peter Friedrich on kommentoinut Kreikan tilannetta. Hänen mielestään Kreikkaa pitäisi kannustaa lähtemään keinolla, josta se ei voi kieltäytyä.

Todella kurjaa, mikäli Kreikka joudutaan ostamaan ulos EU:sta. Kreikka kyllä näyttäisi tarvitsevan meidän rahamme, mutta niin tarvitsemme mekin.

Timo Soini on mielestäni oikeassa kommentissaan koskien tukipaketteja. Hänen mukaansa niillä ei tavallista kreikkalaista pelasteta. Niillä pelastetaan pankkeja, rahoittajia ja poliittista eliittiä.

Järisyttävää on, että tätä eliittiä tavalliset suomalaiset kuitenkin joutuvat kustantamaan. Veroinakin tulemme tämän luultavasti tuntemaan. Kreikassa on perittävänä todella paljon maksamattomia veroja. Saksasta olisikin 160 veronkantajaa menossa Kreikkaan tehostamaan verojen perintää.

Kreikassa on suunnitteilla verojen korotuksia mm. polttoaineisiin, nautintoaineisiin ja kiinteistöveroihin. Näinhän juuri tehdään Suomessakin, vaikka Suomi ei ole toiminut Kreikan tavoin. Suomella ei ole varaa loputtomasti jatkaa Kreikan ja vastaavien tukemista. Kukaan ei näytä pystyvän takaamaan sitä, että Kreikka maksaa velkansa.


Minna Reijonen
Nilsiän kaupunginvaltuutettu (ps)

Julkaistu 27.03.2012 klo 07:28