Viljelijäyhteisön/perheen tuloista vain kolmannes tulee maatilalta. Lisätuloja viljelijät hankkivat etenkin metsätalouden puolelta ja metsätalous nähdäänkin usein elinehdoksi maatalouden harjoittamiselle.
Tilastokeskuksen tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2010 keskimäärin 32 prosenttia viljelijäperheiden tuloista tuli tilalta, kun vastaava osuus vuonna 2000 oli 37 prosenttia.
Jopa kolmannes perheistä oli niin sivutoimisia maatalouden harjoittajia, että heidän maatalouden tulot olivat vain alle viisi prosenttia puolisoiden kaikista veronalaisista tuloista. Vastaavasti yhdeksän prosenttia perheistä oli niin päätoimisia, että he saivat yli 95 prosenttia tuloistaan maataloudesta.
Alle viisi prosenttia maataloudesta tuloa saavien viljelijäperheiden yhteenlasketut veronalaiset kokonaistulot olivat keskimäärin noin 57 400 euroa, kun päätoimisten yli 95 prosenttia maataloudesta tuloa saavien perheiden yhteiset kokonaistulot olivat lähes 17 000 euroa pienemmät.
Vähissä on ne kehittyneet maat maailmassa jossa elintarvikkeita tuotetaan ilman yhteiskunnan tukea.
Kiinassa, tuo teinikapitalistien onnela, viljelijöiden tulo on enenevissä määrin riippuvainen valtion tuista.
Miksi näin? Jokaisenhan on kuitenkin pakko syödä (tai ainakin jokaisella on nälkä) joten elintarvikkeiden menekin luulisi olevan turvattua. Ja mitä köyhempi maa sitä suurempi osa tuloista kuluu elintarvikkeisiin.
1800-luvun loppupuolella yli 90% suomen kansasta työskenteli alkutuotannon parissa, nyt alle 5%.
Tuotantomäärät ovat samalla kasvaneet voimakkaasti sen lisäksi, että laatu on jatkuvasti parantunut. Ei aivan huono tehokkuuden kasvu. Ja ilman tätä kehitystä kaupungistuminen ja elintason nousu ei olisi mitenkään ollut mahdollista (täällä tai muualla).
Ei tämä järjestelmä ihan huono ole; ja lisäksi sillä on taattu yhteiskuntarauha kaikkinensa sen jälkeen kun torppariongelma verisesti ratkaistiin.
Kannattaa miettiä millainen tilanne olisi jos siirryttäisiin täysin markkinaehtoiseen maatalouteen; siinä ei pitkään menisi kun ruuan hinta lähtisi hallitsemattomaan nousuun ja monin paikoin siitä syntyisi pulaa kun maailmalla kaikki ruoka myytäisiin pörsseissä eniten maksaville. Venäjän kanssa siinä sitten huudettaisiin kilpaa kinkeissä tuotettua porsaanlihaa; Venäjä maksaisi sen korottamalla kaasun hintaa ja Suomi maksaisi sen laskevan elintason muodossa.
Ja metsän kasvusta jää jo nyt 50% hyödyntämättä (siis noin 50 miljoona mottia). Puu kun on niin arvokasta ettei sitä saa polttaa joten annetaan sen mädäntyä metsiin. Tälläkään saralla ei tulevaisuus viljelijän kannalta näytä kovinkaan valoisalta.
Maaseudun alasajo alkoi 1994, silloin valittiin ensimmäinen vihreä kansanedustaja Suomeen!
Onneksi on Perussuomalaiset!
Juhani Keinänen
kunnanvaltuutettu