Entä poliisien määrä? Poliisien määrä oli vuonna 2000 yhteensä 7698 ja vuonna 2011 poliiseja oli 7750 eli lisäystä 52. Edellä olevat faktat löytyvät mm. poliisin vuosikertomuksista.

Mihin ihmeeseen poliisiylijohto rahat ja miehistön kadottaa? Tätä poliisiylijohto ja poliisipäälliköt eivät ole kertoneet julkisuuteen ja suuretkin mediat ovat hiljaa tietyistä syistä. Mistä ne yksityiskohtaiset tiedot tulisivat kuin poliisilta?

Vuonna 2009 tapahtui sitten tuo paljon puhuttu rakenneuudistus, jolloin kihlakuntia yhdistettiin. Sen perimmäisenä  tarkoituksena oli lisätä peruspoliisityötä tekevien määrää kentällä. Kävi kuitenkin niin, että poliisihallitukseen ja pääpoliisiasemille paisutettiin päällystötason virkoja. Useimmissa poliisilaitoksissa on apulaispäälliköitä ja ylikomisarioita pilvin pimein. Tässä maassa on vaan yksinkertaisesti liikaa päällystövirkoja. Eivät ne kentällä näy, mutta kukapa nyt työpaikastaan ja hyväpalkkaisesta virastaan noin vaan luopuisi.

Toimintaa tulisikin suunnata siten, että raskasta esikuntarakennetta ohennettaisiin ja panostettaisiin pikemminkin etulinjan poteroihin eli sinne peruspoliisitoimintaan kentälle.

Harmaan talouden kitkemiseen satsataan aika paljon, joten voi vain arvailla mistä se on pois. Ehkäpä se on niin kannattavaa, että rikoshyödyllä saadaan takaisin niin paljon rahaa valtion kassaan, että se kannattaa. En kannata tietenkään harmaata taloutta, mutta sen selvittäminen kuuluisi enemmän työministeriön toimialaan. Satavarmaa ainakin on, että jos tuo 700 viran vähentäminen tulee toteutumaan, on se suurimmalta osin pois kenttätyöstä.

Poliisiylijohtaja Paateron terveiset poliisiopiskelijoille ovat karua luettavaa. Ensimmäisen kerran asia kehdataan myöntää kaunistelematta ja kiertelemättä myös korkeimmassa poliisijohdossa. Poliisien työttömyys on vakava asia. Olen hämmästynyt, kun Yleisradion hyödyttömyys varmistettiin erillisellä verolla. Jos jonkin talous vaatii marmoriin kaiverrettua määrärahaa, se on poliisin. Jokainen voi halutessaan päättää, kuluttaako Ylen tuottamaa sisältöä vai  ei. Nyt valtio päätti kansalaisten puolesta. Poliisin tuottamien palveluiden käyttämisestä asiakas sen sijaan harvoin muutenkaan päättää itse - oli sitten asianomistaja tahi vastaaja. Noista kahdesta vain toinen ansaitsee oman kiinteän rahoituksensa.

Ohentunut poliisiorganisaatio voi joutua pahimmassa, muttei täysin utopistisessa skenaariossa jonkinlaiseen kilpailuasetelmaan yksityisen turvasektorin kanssa. Työttömyys laittaa poliisiammattikorkeakoulunkin vielä kovan paikan eteen. Kun poliisit eivät saa töitä, heitä ei kannata kouluttaa. Laitoksessa täytyy innovoida uusia rahavirtoja. Ettei vaan seuraisi kilpailu erilaisten kontrolliammatteihin liittyvien taitojen peruskoulutuksestakin? Miltä kuulostaa jos työkkäri järjestää vartijakursseja vartiointialalle pyrkiville poliisiammattikorkeakoululla? Kilpailu yksityisen sektorin kanssa ei kuitenkaan kehitä tai paranna poliisin palveluiden laatua, päinvastoin se syventää turvallisuusvajetta yhteiskunnassa. Palvelua saavat ne, jotka pystyvät siitä maksamaan.

Edellisen porvarihallituksen tavoitteena oli tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Projektin aikana on leikattu perusturvallisuudesta siivu joka puolelta ja rahoja on käytetty erilaisten työryhmien palkkioihin. Ja nythän on tämä sinipunavihreä hallitus, joka leikkaa säälimättä sotilailta ja poliisilta.


Veijo Eskelinen
Porvoo