MIELIPITEET
1990-luvun laman aiheuttajat ja maksajat
Maailma on jakautunut neljään alueelliseen talousmahtiin. Kaikilla näillä mahdeilla on taustoiltaan erilaiset lähtökohdat. Amerikan yhdysvallat, joka on pitkään hallinnut maailmantaloutta, on koostunut joka puolelta maailmaa muuttaneista ihmisistä. Se on todellinen kansojen sulatusuuni. Tämän vuoksi se on ehkä pysynyt yhtenäisenä kansakuntana.

Tyynen valtameren alue on talousalueista ehkä tällä hetkellä kaikkein vahvin talousalue maailmassa; Korea, Japani, ja johon Intiankin voi laskea. Tätä aluetta kuitenkin kommunistinen Kiina johtaa. Kansalla ei ole ihmisarvoa ja siihen liittyviä oikeuksia. Maalla ei ole ympäristönormeja, ja mikä kaikkein koomisinta, se on rahoittamassa vaikeuksiin joutunutta EU:ta.

Afrikka, jossa on valtavat kansanrikkaudet, kuten öljy ja malmi. Kuitenkin ne rikkaudet menevät hallitsijoille ja heidän suvuilleen.

Euroopan Unioni, joka perustettiin puolustamaan eurooppalaisten puolia näitten edellä mainittujen alueiden yrittäessä valloittaa Euroopan taloutta. Euroopan Unioni koostuu vanhan mantereen ikivanhoista valtioista, joissa sivistys on hyvin vanhaa, ja Suomen kaltaisista nuorista valtioista. Suomen historia tässä kansakuntien joukossa on ehkä kaikkein ankarimman tien kautta saanut itsenäisyyden. Vasta 70 vuotta sitten taistelimme olemassaolostamme. Maamme rakennettiin tämän jälkeen käytännöllisesti katsoen tyhjästä. Voi sanoa verellä ja hiellä. Melkein kaikissa eri mittauksissa olemme koulutuksessa ja samoin yrityspuolella turvallisuuden ja kannattavuuden kautta maailman parhaita maita.

1980-luvulla valtiojohtomme teki vakavia talouspoliittisia, miltei anteeksiantamattomia virheitä, jotka alkoivat kovan markan puolustamisella, valuutan hallitsemattomalla vapauttamisella. Tämä johti 1990-luvulla pakkodevalvointiin. Tämän vuoksi kansa jaettiin tuolloin kahtia. Rehellisten ihmisten, yrittäjien ja niitten työntekijöiden elämäntyö romutettiin ilman heidän omaa syytään. Heidät yritettiin leimata silloin syyllisiksi kaikin keinoin, jopa oikeusasteissa. Mutta se siitä saatiin aikaan, että se valtava tietomäärä, joka heillä oli, on käyttämättä tänäkin päivänä. Tätä velkaansa valtiovalta ei ole vieläkään maksanut näille yrittäjille, joilta vietiin mahtavat omaisuudet ilmaiseksi, ja heti kahden vuoden jälkeen näiden omaisuusarvot nousivat normaalitasoon. Puhumattakaan työntekijöiden ja heidän perheiden syrjäytymisestä. Mutta valtion rahaa riittää nyt muiden maiden huonosti hoidettujen talouksien velkojen maksuun.

Nykyiset nuoret päättäjät, jotka ovat saaneet elää vailla puutetta, kiertävät maailmalla kehumassa, kuinka hyvin he hoitivat Suomessa 1990 aiheutuneen laman, mutta jättävät kyllä kertomatta, että täysin syyttömät ihmiset jätettiin oman onnensa nojaan, ihmisarvonsa menettäneinä. Päättäjien häpeällinen käytös on tuomittavaa. Nämä hylätyt olivat laman maksumiehinä.

Tanska ja Ruotsi menettelivät tässä samassa taloustilanteessa aivan eri tavalla. Siellä kansa pidettiin yhtenäisenä. Olisikohan ollut sieltä opittavaa? Suomen ekonomistit ehdottivat tätä samaa mallia silloin meillekin, mutta meidän päättäjille se ei sopinut. Opittavaa olisi nähtävästi nytkin Ruotsista ja Norjasta, sekä Tanskasta. He eivät nytkään lähde maksamaan huonosti hoidettujen EU-maiden velkoja.

On puhuttu paljon siitä, että pitää katsoa tulevaisuuteen, eikä vilkuilla peräpeiliin. Mielestäni kannattaisi katsoa myös taakse päin, ja ottaa opiksi, että ei tehtäisi samoja virheitä jatkossa. Kuinka voi ihminen elää tulevaisuutta, jos ei tunne menneisyyttään? On myös puhuttu impivaaralaisuudesta, mutta Suomihan on ollut aina kansainvälinen, myös niinä historiamme vaikeimpina aikoina, kun olimme kovassa Neuvostoliiton puristuksessa. Siinäkin tilanteessa saimme neuvoteltua kauppasuhteet Eftan kautta maailmaan. Silloisia päättäjiä olisi syytä kunnioittaa ja nuorempien poliitikkojen ottaa mallia heistä. EU on hyvä asia Suomelle, mutta rahaliitto vain niille maille, jotka ovat sen oikeasti ansainneet, ja sitten vasta vähitellen muille kriteerit täyttäville maille.

Veijo Sykkö
Liperin Perussuomalaisten puheenjohtaja

Julkaistu 16.04.2012 klo 08:50