Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon asumistukilaissa tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveyden-huoltomenot.

Perusosaa olisi korotettava

Tältä osin toimeentulolaki ei ole ajan tasalla. Perusosaa olisi korotettava olennaisesti tai perusosaan laskettavia menoeriä olisi vähennettävä. Nämä menoerät (mm. paikallislehden tilausmaksu, televisiolupamaksu, internet -yhteys, paikallisliikenteen maksu ja kohtuulliset puhelinmaksut) olisi huomioitava perusosalla katettavien menojen lisäksi täydentävänä toimentulotukena tai perusosan korotuksena. On tapauksia, joissa vesi- ja sähkömaksu huomioidaan kuluksi, mutta pesutupamaksua ei.

Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: lasten päivähoitomenot, muut kuin asumis-tukilaissa tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot.

Kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevän toimeentulotuen osalta lain sanamuoto on varsin ympäripyöreä ja jättää kunnan sosiaalilautakunnalle varsin suuren, jopa liian suuren harkintavallan toimeentulotukiohjeita laadittaessa. Tämä tarkoittaa, että saattaa riippua täysin kotikunnasta, millä perusteilla ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään.

On merkittävä ns. hyvinvointivaltion epäkohta, että kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien suhteellista asemaa on heikennetty jatkuvasti viimeisen parinkymmenen vuoden ajan. Kansaneläkkeen ns. tasokorotus (takuueläke) aiheutti sen, että kun toisaalta eläketulot nousivat, niin samanaikaisesti toimeentulotuki pieneni vastaavalla määrällä eli kansaneläkkeen tasokorotuksesta hyötyivät lähinnä keskituloiset. Lisäksi olisi harkittava, että normitoimeentulotuen myöntäminen siirrettäisiin Kelalle.

Jussi Y. Hyry
YTM
Kajaani