TEKES uutisoi viikolla 15, että sillä oli Strategisten tutkimusavausten ensimmäisellä kierroksella rahoitusvaraa 7 miljoonaa euroa. Vasta päättyneessä haussa pieniin strategisiin tutkimusavauksiin oli tullut noin 200 hakemusta, joissa rahoitusta haettiin suunnilleen 100 miljoonaa euroa. Tästä voi vain laskea, kuinka monta turhaa hakemusta tehtiin. Tietysti TEKESiltä hakee rahoitusta muutkin kuin yliopistot, mutta samanlaiset kuviot on löydettävissä Suomen Akatemian rahoituksen suhteen. TEKESiltä oli haettu rahaa, vaikka oma tutkimus ei olisi edes suuntautunut avoimena olleen hakukierroksen aihealueeseen. Aina on yritettävä.

Suomessa on valjastettu nyt parhaat voimat kilpailemaan keskenään turhaan. Akateeminen maailma kilpailee ilman, että sinne olisi järjestetty tällaisia keinotekoisia talouselämän käytäntöjä. Akateemisten taistelukentät ovat muualla, tieteen uusissa avauksissa ja vanhan tiedon uudelleen jäsentämisessä, ymmärtämisen kilpailemisessa.

90-luvulla päästettiin ilman kritiikkiä talouden periaatteet määräämään sekä valtionhallinnon että tieteen maailman raameja. Kansantalouden tärkein tekijä on työ, mikä määrittää suurimman onnellisuuden kansalle sekä tulonjakajana tuo merkityksen elämälle. Toisaalta ajattelu, pohdinta, analysointi ja ymmärtäminen sekä niiden tulosten jakaminen kansainvälisen tiedemaailman kanssa on tieteen tekemisen tärkein tehtävä ja siihen olisi voitava rauhoittaa parhaat voimat yliopistomaailmassa. Tämä on yksinkertaistamista, mutta sitä tarvitaan nykymaailmaamme.

Vaili Jämsä-Uusitalo
Oulu

Kirjoittaja on töissä Oulun yliopistossa ja ollut yliopiston hallituksen jäsen.