Kokoomus pyrkiikin siirtämään kuntaliitosten päätöksenteon kunnallisvaalien yli. Ratkaisut tulevat taas ”yllätyksenä” äänestäjille. Ilmeisesti kokoomuksessa luotetaan gallupien ykkössijaan, jonka säilyminen lasketaan äänestäjien antamaksi mandaatiksi viedä liitokset täytäntöön vaikka pakkoliitoksilla.

Äänestäjien tulee olla tavanomaista tarkempia, mitä äänellään tilaavat. Kokoomusta äänestämällä he tilaavat suurkunnat - ja pakkoliitokset.

Todellista keskustelua ei ollut

Kuntaliitoksista järjestettiin ”laaja kuulemiskierros”, jossa äänestäjille jätettiin vain kuulijan osa. Kierroksella kuultiin vain kunnanvaltuustojen päättäjiä. Ja heitäkin vain valikoidusti; esimerkiksi Jyväskylässä järjestettyyn tilaisuuteen kelpuutettiin ”keskustelijoiksi” vain kunnanhallitusten valikoituja luottohenkilöitä. Kansalaisille varattiin tilaisuus seurata näyttöruudulta viereisessä salissa käytyä keskustelua. Mahdollisuus osallistua itse keskusteluun estettiin jo osanottajien valinnalla. Perussuomalaisia ei kelpuutettu osanottajiksi.

Päättäjillä oli jo ennakkoon tiedossa Perussuomalaisten kanta: pakkoliitoksia ei hyväksytä; mandaatti on haettava kansanäänestyksillä. Sittemmin samalla kannalle on tullut myös SDP - ainakin jos uskomme valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen vakuutusta.

Erikoinen oli kuitenkin SDP:n jyväskyläläisen valtuustoryhmän kanta hallituksen liitosesitykseen: esitystä silitettiin myötäsukaan kehumalla sitä hyväksi, mutta vedettiinkin matto esityksen alta: vain Muurame kelpaa. Muut Virkkusen esityksen kunnat tulkoon toimeen omillaan niin kuin parhaaksi näkevät.

Onko Jyväskylän SDP:llä eri kanta kuin puolueella?

Mutta kun nimenomaan Muurame on liitosesitystä vastaan. Kunta kuuluu jopa oppositioryhmään, joka ilmoitti pidättyvänsä Kuntaliiton jäsenmaksujen maksusta vastalauseena liiton myönteiselle kannalle hankkeeseen.

Niinikään Jyväskylän suurkuntaan esitetyt Laukaa ja Konnevesi päättivät keskinäiset liitosneuvottelunsa hylkäävään päätökseen. Vaikea kuvitella miten liittyminen Jyväskylään onnistuisi ilman pakkoa. Eikä kovin suurta kiinnostusta liitokseen ole myöskään kasvukuntien joukkoon päässeellä Uuraisellakaan.

Onko OECD:n raportti tilaustyö?

Huomattava on sekin, että Virkkusen esitys perustuu OECD:n ”raporttiin”, jossa Suomen kuntamääräksi esitettiin 60-70 kuntaa. OECD:llä ei ole EU:ssakaan mitään virallista statusta; sen raportit ja lausunnot rinnastuvat täysin Elinkeinoelämän keskusliiton esityksiin. Eivätkä ne ole ainakaan tähän saakka olleet valtionhallinnossa ”välttämättä toteutettavia” hankkeita. Kokoomuslaisella hallituksella on tietysti kokoomuslaiset päiväunet.

Niin ikään on huomattava, että Ranskassa on 37.000 itsenäistä kuntaa; kaikissa ei ole edes asukkaita, itsenäinen valtuusto kyllä löytyy. Mutta en ole ainakaan huomannut OECD:n patistaneen Ranskaa karsimaan kuntaverkostoaan.
Onkohan OECD:n kuntarakenne-esitys kokoomuslaisten ikioma tilaustyö?

Asukkaiden kanta huomioon

Perussuomalaisten vaatimus liitosten perustamisesta kansanäänestyksille juontaa juurensa kuntalaista: ”Ylin päätösvalta kuuluu kunnan asukkaille”, ei päätöksen tekijöiksi valitulle luottamushenkilöille. Luottamushenkilöt vain käyttävät tuota valtaa.

Jyväskyläläisenä valtuutettuna minun on vaikea sanoa kenellekään kuntaliitokseen hakeutuvalle, että ei huolita; sen verran maakunnan veturin pitää kantaa huolta koko maakunnan asioista. Ratkaisevaa on - käytännössä pienemmän kunnan - asukkaiden kanta liitokseen, ja se on selvitettävissä vain kansanäänestyksellä. Vaikka laki mahdollistaakin vain neuvoa-antavan kansanäänestyksen, on päätöksen tekevillä valtuutetulla oikeus sitoutua kansalaisten enemmistön tahtoon.

Itse(kin) valtuutettuna en usko globaalin tietämyksen sijaitsevan Jyväskylän kaupungintalolla, enkä varsinkaan tietämyksen siitä, miten esimerkiksi Joutsan, Luhangan tai Hankasalmen asiat pitäisi hoitaa asukkaita parhaiten tyydyttävällä tavalla. Kyllä se tietämys sijaitsee lähempänä asianomaisia kuntakeskuksia.
En myöskään usko sen asukkaita parhaiten tyydyttävän tavan toteutuvan palvelujen keskittämisellä Jyväskylään 60-70 kilometrin päähän palveltavista. Se kyllä toteutuu varmimmin suurkuntien palveluja ”tehostamalla”; ei riitä, että palveluja on saatavilla ”jossakin kunnan alueella”, niitä on saatava mahdollisimman lähellä palveltavia.


Jorma Uski
kaupunginvaltuutettu (PS)
Jyväskylä