Perhetragedioiden ja mielenterveysongelmien tilastot ovat synkistyneet viime vuosina. Vuosina 2008-2012 Suomessa perhesurmia on tehty kaikkiaan neljätoista, joista viimeisen vuoden aikana seitsemän. Suomalaisista 5-7 prosenttia kärsii masennuksesta. Masennus ja monet muut mielenterveyden häiriöt alkavat usein jo nuoruusiässä. Varhainen puuttuminen erityisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin olisikin ensisijaisen tärkeää.
Maailman terveysjärjestön WHO:n suuresta koululaistutkimuksen mukaan vanhempien taloudellinen tilanne ja koulutuksen määrä näkyvät jo yläkouluikäisten terveyseroissa. Varakkaiden perheiden lapset kokevat itsensä terveemmiksi kuin köyhissä kodeissa kasvaneet. Mikäli varakkuuteen perustuvat terveyserot ja menestymisen edellytykset kasvavat yhä, ne johtavat väestön eriarvoisuuden lisääntymiseen.
Kun 1990-luvulla vähennettiin kouluterveydenhoidon ja neuvoloiden resursseja, nuorten mielenterveyspalveluiden tarve lisääntyi. Terveystieteiden maisterin Tarja Paakkosen väitöstutkimuksen mukaan kouluterveydenhuollon palveluista lamavuosina rajuimmin leikanneet kunnat käyttivät 2000-luvun alussa enemmän lapsille ja nuorille suunnattuja erikoissairaanhoidon palveluja kuin muut vastaavankokoiset kunnat. Vuosien 1994 ja 2008 välisen tarkastelun aikana lasten ja nuorten psykiatrian erikoissairaanhoidon avohoidon määrä kolminkertaistui ja osastohoidon määrä puolitoistakertaistui.
Mielenterveyspalveluissa ja niiden saatavuudessa on myös suuria kuntakohtaisia eroja ja ongelmia. Useat päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset jäävät palveluiden ulkopuolelle. Tarvitaankin enemmän ns. matalan kynnyksen palveluita, jotka ovat helposti saatavilla. Yksi vaihtoehto mielenterveyden kriisien helpottamiseen olisi valtakunnallinen, henkisen hädän puhelinpalvelu, johon ahdingossa olevat ihmiset voisivat soittaa kaikkina vuorokauden aikoina. Tällainen numero helpottaisi myös hätäkeskusten ruuhkaa ja ohjaisi merkittävän osan henkisen hädän puheluista suoraan oikeaan osoitteeseen.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps