Kuntien ja seurakuntien veroprosentti on kaikille sama. Toki verotuksessa sekä kunnan että valtion puolella on erilaisia vähennyksiä, joilla tasoitetaan erilaisia veronmaksukykyjä.
Mielestäni verotuloilla kustannettavissa "ilmaispalveluissa" ihmiset asetetaan eriarvoiseen asemaan. Joskus se on perusteltua, mutta useimmiten ei.
  Esimerkiksi kirjastopalvelut ovat maksuttomia, mutta sen sijaan uimahallissa ja terveyskeskuksessa käynnit ovat maksullisia. Onko olemassa jokin hyvä peruste, että tilanne on näin? Minä en ainakaan keksi riittäviä perusteita.
  Palvelujen käyttö on täysin henkilökohtainen asia. Jollekin uimahallissa polskuttelu on päivittäistä, mutta  kirjastoon hän ei juurikaan poikkea. Toinen käyttää ahkerasti kirjaston palveluja, mutta ei koe uimahallin palveluja omalta kohdaltaan tarpeellisiksi. Joku joutuu käyttämään runsaasti vaikkapa terveyspalveluja, kun joku toinen on terve kuin pukki. Käyttäjät ovat tällöin eriarvoisessa asemassa.
Yhteiskunnan tulisi kohdella kaikkia jäseniään tasapuolisesti. Siksi edellä mainittu eriarvoinen palvelutilanne pitäisi korjata. Ratkaisu tähän olisi vaikkapa palvelukortti. Jokainen kuntalainen saisi vuosittain oman palvelukorttinsa, jolla olisi tietty rahallinen arvo. Kortin arvo olisi kaikilla täysi-ikäisillä sama. Erilaisin sosiaalisin perustein siihen olisi mahdollista saada korotusta.
  Systeemi toimisi niin, että esimerkiksi uimahalliin mentäessä kortti leimataan lukulaitteessa, joka vähentää tietyn summan kortin kokonaisarvosta pois. Sama tilanne toistuisi kun menet esimerkiksi lääkärin vastaanotolle tai kirjastoon. Kun kortin kokonaissumma on käytetty, niin sen jälkeen palvelut ovat kokonaan tai osittain maksullisia.
  Ehdotukseni on niin sanotusti raakile, mutta silti se on mielestäni pohdiskelun arvoinen. Siksi toivon, että aiheesta syntyisi keskustelua.

Reijo Tossavainen
Valkeala - Savitaipale