Monet kunnat nostavat vuosittain erilaisia taksoja ja tariffeja pitääkseen kunnan tuloveroprosentin tietoisesti liian alhaalla. Esimerkiksi Jyväskylässä kokoomus on jo ilmoittanut, ettei veroprosenttiin kajota ensi vuoden talousarviota kasattaessa. Puolue ja heidän myötäjuoksijansa eivät välitä kaupungin pienituloisista, työttömistä ja vähävaraisista, sillä erilaisten palvelumaksujen ja taksojen korotukset ovat samansuuruiset niin köyhille kuin rikkaillekin. Lisäksi kaupunki joutuu maksamaan niistä valtiolle arvonlisäveroa, jota veroprosentin kautta saatavasta tulosta ei suoriteta.
Mielestäni parasta liennytystä olisi pieni- ja keskituloisten nettotulojen lisääminen. Miksi? Siksi, ettei monikaan heistä ostele osakkeita, obligaatioita tai sijoittele varojaan erilaisiin debentuureihin tai tuhlaa ulkomaanmatkoihin, vaan jokainen lisäeuro käytetään melkoisella varmuudella oman kulmakunnan ja asuinalueen päivittäistavaroiden ostoihin ja muuhun jokapäiväiseen elämiseen.
Eräs vähälle huomiolle nykyisessä kunnallisverotuksessa jäänyt asia on, että säännöllisessä työssä olevien henkilöiden kunnallinen veroprosentti on esim. Jyväskylässä keskimäärin neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin eläkeläisillä, joilla se on pääsääntöisesti 18,5 prosenttia. Puhutaan ns. efektiivisestä veroprosentista, joka johtuu ansiotulosta tehtävistä erilaisista vähennyksistä. Siksi kuntien verotuskäytäntöön olisi tehtävä radikaali muutos! Verotuksen efektiivisyydestä johtuen, myös kunnallisverotus on jo nyt osittainen progressiivinen, joten siirtymistä astetta ylöspäin eli täydelliseen progressiivisuuteen, on syytä harkita.
Valtionverotuksen alaraja on tänä vuonna 13.100 euroa. Vastaavan kaltainen alaraja tulisi asettaa myös kunnallisverotukseen. Esimerkiksi puolet valtion alarajasta olisi 6.550 euroa eli noin 545 euroa kuukaudessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että useat omaishoitajat ja muut pienituloiset saisivat nykyisen palkkatulonsa verottomana. Kunnallisverotuksen progressiivisuuden myötä, siirtyisimme kohti oikeudenmukaisempaa verotusta, perusteena verovelvollisten todelliseen maksukyky ja ansaitut tulot.
Kunnanvaltuusto vahvistaa vuosittain seuraavan vuoden kunnallisveroprosentin, jonka mukaan kunnallisveroa kannetaan verovelvollisilta. Verotettava ansiotulo kunnallisverotuksessa saadaan erilaisten ansiotulosta tehtävien vähennysten jälkeen (mm. ansiotulovähennys).
Vähennyksistä johtuen "todellinen kunnallisveroprosentti" on useissa kunnissa 2-4 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin valtuuston päättämä veroprosentti. Oman efektiivisen veroprosenttisi voit selvittää oheisen - yksinkertaisen - kaavan avulla:
100 x kunnallisveron määrä jaettuna ansiotulot yhteensä summalla. Summat (luvut) laskelmaan saat vuoden 2008 verotuspäätöksestä.
Laskelma osoittaa, että eläkeläiset maksavat pääsääntöisesti kunnallisveroa valtuuston päätöksen mukaisesti, mutta vakituisessa työ- tai virkasuhteessa olevat merkittävästi vähemmän.
Kauko Tuupainen
kaupunginvaltuutettu (PS)
Jyväskylä