Meillä rikosseuraamusalalla, kuten tätä työyhteisöä virallisesti vuoden 2010 alusta nimitetään uuden rikosseuraamuslain voimaantullessa, on säästötavoitteena ensi vuodelle 85 htv:n säästö. Kun meillä vankiloissa tulee ensi vuonna olemaan keskimäärin noin 3 450 vankia ja henkilökuntaa noin 3 000, tietää se henkilökunta/vanki-suhteeksi 0,87 henkilöä/vanki.
Esimerkiksi Ruotsissa vastaava suhdeluku on 1,5, joten siellä on lähes kaksinkertainen määrä henkilöstöä vartioimaan ja kuntouttamaan vankeja Suomeen verrattuna. Lisäksi Ruotsin vangit eivät ole läheskään yhtä paljon päihteiden väärinkäyttäjiä ja sairaita yksilöitä kuin meillä Suomessa, joten valtiovalta ei satsaa vankeinhoitoon yhtä lailla kuin naapurimaamme. Niinhän varmaan monet kansalaiset ajattelevat, että on turhaa ylellisyyttä antaa vangeille yhtäläiset asumis-, ravinto- ja sosiaaliset (mm. terveyden- ja hammashoito, perustoimeentuloturva, äänioikeus, jne.) olot kuin tavallisilla kansalaisilla on.
Joustavuutta eläkejärjestelyihin
Meillä Suomessa on tällä hetkellä joustava eläkkeelle siirtymisikä 63:sta 68 vuoteen. Koko ajan puhutaan siitä, että eläkeikää täytyisi nostaa. Miksi meillä ei ole joustavaa eläkkeelle siirtymisaikaa myös 68 ikävuoden jälkeen; miksi ei voida puhua siitä, että ihminen voi itse valita, milloin siirtyy eläkkeelle, vaikkapa 80:n ikävuoden jälkeen, jos hän niin kokee ja on täysin työkuntoinen vielä tuolloin. Olettaen, että terveydenhoitoviranomaiset ovat määrittäneet vuosittain yli 70-vuotiaiden työkunnon.
Meillä työpaikalla katsotaan erityisen karsaasti henkilöitä, jotka jatkavat virassaan virallisen eläkeiän jälkeen (esim. yli 64 vuoden jälkeen). Ikärasismi on tätä päivää valtion hallinnossa. Miksi ei anneta työkykyisen ja osaavan henkilön jatkaa niin kauan, kuin työnantaja saa hänestä ja hänen osaamisestaan kaiken irti. Tätä minä henkilökohtaisesti en ymmärrä.
Lainanotto kostautuu
Toinen asia, johon tahdon kiinnittää huomioni, on valtion yletön velanotto. Meiltä Suomesta löytyy hyvin toimeentulevia (ansiot yli 5 000 euroa/kk) ja erittäin varakkaita henkilöitä ja yhteisöjä (varallisuus esim. yli 500 000 euroa), joiden tulisi nyt kantaa vastuuta vähempiosaisten toimeentulosta ja selviämisestä tässä talouden tilanteessa. Mielestäni tulisi viimein toteuttaa tässä tasa-arvon yhteiskunnassa myös taloudellinen tasa-arvo kansalaisten kesken.
Nyt kun valtio joutuu ottamaan ylettömästi lainaa, niin ilmeisesti me tavalliset veronmaksajat tämän lainan takaisin maksamme.
Mielestäni tulisi heti korottaa veroja niiden osalta, jotka pystyvät niitä maksamaan; eli yli 5 000 euron kuukausitulot tulot tulisi leikata valtion ja kuntien verotuloiksi 80 %:sti ja pääomaveroa tulisi välittömästi korottaa vähintään 40 %:iin. Demarien esittämä 2 %:n korotus on kuin ”hyttysen pieru”, ei sillä korotuksella riittävästi tuloja valtiolle ja kunnille saada.
Kuntaverotus tulisi muuttaa progressiiviseksi, jotta kunnat selviäisivät valtion heille vyöryttämistä lainsäädännön uusista velvoitteista. Mielestäni on selvää, että tämän ”laman” maksumiehiksi joutuvat ennen pitkää keski- ja pienituloiset, koska verotusta ollaan muutaman vuoden sisällä ilmeisesti nostamassa kaikkien palkansaajien osalta.
Olisi aika herätä ja nostaa välittömästi suurituloisten sekä ansio- että pääomatuloveroa niin, että valtion velkaongelma ei paisuisi kohtuuttoman suureksi. Jos mennään nykysysteemin mukaisesti, niin korot alkavat pikkuhiljaa nousta ja velkaa valtiolle antaneet suurituloiset ja rikkaat kansalaiset tästä kaikesta hyötyvät ja taas epätasa-arvo vain korostuu rikkaiden ja köyhien välillä – tulo- ja varallisuuserot vain pahenevat. Jos tällainen meno vain jatkuu, voi pitemmän päälle olla seurauksena kansalaiskonflikti rikkaiden ja köyhien välillä, joka tietää ”sisällissotaa”, josta meillä iäkkäimmillä ei liene kovin mukavia muistoja olemassa.
Ilkka Kuva
Perussuomalaiset ry
Mikkelin osaston varapuheenjohtaja