Opetus on maksuton lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Yliopistojen ja ammatillisen lisäkoulutuksen perusrahoitus tulee valtiolta, kunnat vastaavat perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kustannuksista n. 55% osuudella. Veronmaksajaa on kiittäminen kansamme korkeasta koulutuksen tasosta.

Etuudesta nauttivat suomalaiset, mutta niin myös 12 500 ulkomaalaista opiskelijaa. Opetusministeriön kansainvälistymisstrategian mukaan määrä tulisi nostaa vuoteen 2015 mennessä 25 000 ulkomaalaiseen opiskelijaan, tämä kaikki suomalaisen veronmaksajan kustannuksella. Yliopistoissa tarvetta perustellaan ulkomaalaisten mukana tulevilla tutkijoilla. Ehkäpä niin, mutta kustannukset eivät saa langeta veronmaksajien harteille, ulkomaalaisilta opiskelijoilta tulisi periä kustannuksia vastaavasti lukukausimaksu. Näin menetellään kansainvälisissä opinahjoissa muualla maailmassa. Laadulla on hintansa, laittakaamme hintalappu sen mukaan, vai onko laatukäsityksemme itsestämme savijaloilla?

Sosiaalisin perustein suomessa opiskelevien kuluja taas voitaisiin rahoittaa suoraan lähialue- ja kehitysapurahoista, tämänkaltainen tuki kuuluu mielestäni niiden piirin. Kehitysyhteistyönä voidaan pitää kaikkia julkiselle kehitysyhteistyölle asetetut vaatimukset täyttäviä eri hallinnonalojen kansainvälisiä toimintoja, kuten opetusta. Korkeakoulututkinto maksaa tavallisimmin opinahjosta riippuen 20 000 – 100 00 euroa, YLE:n uutisten tutkimuksen mukaan. Emme puhu pienistä rahoista.

Ammattikorkeakouluissa jäi täyttämättä tänä vuonna n. 1500 opiskelijapaikkaa, täydennyshaku suoritettiin ulkomailta. Tämä jatkaa elinkelvottomien kurssien opetusta, joille Suomessa ei ole halua hakeutua, tai joille ei ole tarvetta. Samaan aikaan opiskelijoita jää ilman opiskelupaikkaa. Kustannukset lankeavat tästä raskaasti kunnille, jotka kamppailevat perusopetuksen ongelmien kanssa, näistä laskunmaksajia ovat veronmaksajien ohella yhteiskuntamme tulevaisuuden pienet toivot, yhdessä uupuvien opettajien kanssa.

Mielestäni olisi erittäin tarpeellista saada aikaan muutoksia suomalaisessa koulutuspolitiikassa ja ohjata rahaa korvamerkittynä perusopetukseen. Opettajien lomautuksista keskustellaan hyvinkin kepeästi, mutta ulkomaalaisista ilmaisopetuksen hyödyntäjistä ei juurikaan keskustella.

Raul Lehto