Idässä on laaja korkeapaine, joka pukkaa Siperian hyiset ilmat tänne. Lännessä Atlantin lämmin ja kostea matalapaine sataa lumensa ja vetensä Norjan tuntureille. Siitä vapautuu lämpöä, joka länsituulen mukana kulkeutuu Länsi-Lappiin. Tosin ei kovin herkästi tässä tilanteessa, sillä tuulet ovat yleensä etelästä.

Täällä Suomessa Ilmatieteenlaitoksen ja Helsingin yliopiston ilmastonmuutostutkimuslaitokset päätyivät lanseeraamaan julkisuuteen ennusteen, jossa arvellaan ilmaston lämpenevän tällä vuosikymmenellä niin, että maksimissaan vuoden keskilämpö olisi lopulta 9 astetta nykyistä korkeampi. Tämä malli sopii kuin nakutettu ”lätkämailahypoteesiin”.

Toinen esimerkki loistavasta tiedotuksesta on Tiede 1/2010 lehdessä. Siinä on artikkeli, jossa korein kuvin todistellaan sateiden ja lämpötilojen muuttuvan Euroopassa siten, että Suomesta tulisi Euroopan ruoka-aitta. Artikkelin mukaan osia Ranskasta, Italiasta ja Espanjasta kuivuisi viljelyskelvottomaksi. Onpa melkoinen arvio. Täällä pitää sen mukaan kiireesti raivata metsittyneet pakettipellot taas tuotantoon. Mielessä käy lämmin ailahdus, kun muistelee paria viimeistä leutoa talvea. Toivo myös herää, kun lukee noita ennusteita lämpenevästä ilmastosta. Ja todella täytyy olla tyytyväinen siitä, että ilmasto on lämmennyt vuodesta 1880 lähtien jopa 0.8°C. Lämpeneminen on aiheuttanut sen, että näinkin pohjoisilla alueilla on kohtalainen elintaso. Nyt on kuitenkin niin, että lämmityksestä vastuussa olevat harovat hiuksiaan, yrittäessään saada hiilen palamaan ilman hiilidioksidin syntymistä!

Vai pitäisiköhän noita ennustuksia sittenkään uskoa. Toisaalta tekisi mieli, sillä tähän kylmään on jo kyllästynyt. Tässä ilmaston lämpenemistä odotellessa pitää lisätä puita takkaan, jotta sisällä riittäisi lämpöä.

Eelis Pulkkinen
Raanujärvi