Lehtien otsikoissa näkyy edelleenkin voimakkaana tietous asutuskeskusten vetovoimaisuuksista. Tulee melkein mieleen sanonta, kuka sammuttaa valot maaseutupitäjissä? Viimeinen niitti maaseudun pitämisestä asuttuna näyttää olevan Paras-hankkeiden läpivieminen. Ajetaan lakisääteistä "kuolinkouristusta" kuin käärmettä pyssyyn, ja unohdetaan, kuka tai ketkä ovat olleet aikoinaan sitä lakia laatimassa ja tukemassa.
Voiko Paras-hankkeesta puhua enää sillä nimellä, jos palvelut etääntyvät jatkuvasti ja kustannukset koituvat asiakkaiden kukkarosta maksettaviksi? Onko kukaan vaivautunut ajattelemaan, mitä pidentyneet terveydenhoitopalveluiden hakemiset maksavat myös yhteiskunnalle?
Eivät vanhukset omista monestikaan autoa, saatikka osaa sitä ajaa, ja yleiset kulkuneuvot eivät pelitä useinkaan enää nykypäivänä.
Myös vanhushuolto muuttuu melko varmasti Paras-rutistusten myötä epäinhimilliseksi. Vuodepaikkoja vähennetään roimasti, vanhuksia aletaan käydä yöllä kääntämässä palveluasunnoissa ja vähänkin virkeämmät kuskataan päivätoimintatyyppisiin palvelupisteisiin, jossa kustannukset menevät -jälleen kerran, kuinkas muuten- asiakkaan piikkiin!
Edistetäänkö näillä toimenpiteillä maaseutumaisten seutujen asuttuna pitämistä? Sitä voitanee kysyä ihan huoletta kaikissa tilaisuuksissa, joissa konsultit syöltävät nettitikuiltaan uusien "mahdollisuuksien" autuutta päättäjäkunnille?
Kaiken huippu lienee kuitenkin se, että Paras-buumin virallinen vetäjä on tarjolla Keskustapuolueen puheenjohtajaksi ja jopa pääministeriksikin.
Liisa Salmi
Pielavesi
