Närpiössä asuu yli 30 kansallisuutta ja puhutaan yli 35 kieltä. Mainittakoon, että runsaan 9000 asukkaan Närpiössä 95 % puhuu äidinkielenään ruotsia. Kasvihuoneisiin ja verstaisiin töihin rekrytoiduista saadaan lisää samanlaista väkeä, joka sitten hyödyttää Närpiön omistavaa luokkaa, kasvihuoneiden omistajia ja muita yrittäjiä.

Työntekijät ovat, kuten ohjelmassa kävi ilmi, jatkuvassa pelossa, että heidän täytyy lähteä. Eli mikäli työt loppuvat ja jos ahkeruus ei kasvihuoneviljelijää miellytä, tulee lähtö. Närpiö ja sen määräävä puolue RKP ei siis ole sitoutunut huolehtimaan tulijoista, vaan käyttää heitä ikään kuin orjatyövoimana. RKP:n närpiöläinen nimitys heille on "vierastyöläinen" (gästarbetare) Osa integroituu vuosien pelkomuokkauksen jälkeen Närpiöön ja ryhtyy innokkaaksi RKP:n kannattajaksi. Heidän statuksensa on kuitenkin edelleen alempi kuin alkuperäisasukkaan.

Ohjelman ulkomaalaistaustaiset abiturientit vannoivat, että he eivät ryhdy kasvihuonetyöhön. He pyrkivät Åbo Akademiin ja oppivat siellä vaatimaan ruotsinkieltä suomenkielisiltä.

RKP:llä näyttää olevan kaksi erilaista maahanmuuttostrategiaa. Työvoimaa ruotsinkielisille aloille, joihin ei haluta suomenkielisiä, koska silloin pitäisi järjestää suomenkielinen opetus. Suomenkieliset eivät myöskään lähde närpiöläisiin työpaikkoihin niin huonoilla palkoilla ja huonoihin asunto-oloihin, kuten ohjelmassa nähdyt ulkomaalaiset. Asuntoja ei Närpiössä ole tarjolla.

Ministeri Thors ja RKP eivät ota turvapaikanhakijoita niille alueille, joilla sen voi estää, kuten esim. Kauniaisiin ja Tammisaareen. Pohjanmaalla on runsaasti ruotsinkielisiä, jotka vastustavat maahanmuuton lisäämistä vaikka RKP sitä kannattaakin.

Kasnäsin manifestissä (RKP:n tulevaisuuskonferenssi 10/10 2009) sen 8. kohdassa todetaan, että RKP on uussuomalainen puolue, joka haluaa houkutella mukaan maahanmuuttajia puoluetyöhön, myös johtaviin elimiin. Tavoitteena on, että joka neljäs maahanmuuttaja valitsee ruotsin kielen ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen.

Enää ei jääne kenellekään epäselväksi, miksi ministeri Thors on avaamassa ovia Suomeen jokaiselle, joka haluaa kohentaa taloudellista asemaansa. Humanitaarisessa muutossa on kyse sosiaalisesta muutosta. Tämän johdosta huoltosuhde heikkenee Suomessa jyrkästi.

Veijo Eskelinen
Porvoo