Kreikan tuottamia vientitavaroita ovat malmit, metallit, tekstiilit, raakatupakka, korintit, rusinat, appelsiinit, puuvilla ja viinit. Kreikka on maailman toiseksi suurin oliiviöljyn tuottaja. Teollisuus on heikosti kehittynyt, syynä raaka-aineiden ja energian puute. Tuotteiden jalostusaste on matala. Matkailu ja merenkulku ovat ainoita tulonlähteitä. Kreikalla on hieman kaivannaisia, kuten bauksiitti, hopea ja öljy. Joten raamit kestävään talouteen ovat olleet olemassa, sen sijaan on eletty julkisentalouden kulutusjuhlaa velalla. En oikein osaa nähdä tämän maan merkitystä koko maailmalle niin suurena, että koko maailma luhistuisi, Kreikkalainen kulttuuri on romahtanut maailmanhistoriassa monta kertaa aiemminkin, mutta ei tämä maailma ole siitä loppunut.

Jos kaikki Euroalueen maat kykenevät lainoitukseen on Suomen potti n. 1,6 mrd €, tämä otetaan lainana. Lainaa on kehuttu hyväksi bisnekseksi, sille saadaan ”tuottoa”, kukaan ei ole kuitenkaan kertonut sitä millä hinnalla Suomi rahan saa. Portugalin, Espanjan ja / tai Irlannin kaatuessa tätä hyvää bisnestä on luvassa lisää. Näiden maiden ongelmat eivät ole uusia, euroalue ei ole pitänyt omaa periaatettaan talouskurista. Budjettivajeet ovat olleet 10-14% luokkaa kun euroalueen vakaussopimuksen mukaan raja on 3%, Suomi selvisi 3,6% vajeella. Pienituloiset tietävät keinot joilla tähän on suomessa päästy.

Helleenien taskuissa raha onkin poltellut. Eläke-edut ovat olleet hurjia ja niitä on testamentattu, ilmaiseksi lennetty pitkin maailmaa, rikkaat ovat kiertäneet veroja yleisesti, virkamiehet saaneet ylimääräisiä palkkoja ja bonuksia, jos tulevat ajoissa työhön ja käyttävät tietokonetta. Armeija maksaa Kreikalle 14 mrd euroa vuodessa, koska Nato kumppani Turkki koetaan suurena uhkana. Olisiko tässä Suomellekin syy pysyä erossa Natosta, jos asevarustelua täytyy kymmenkertaistaa omien pelossa?  Ei voi olla mahdollista, että Euroopan keskuspankille ja poliitikoille maan tavat olisivat tulleet yllätyksenä. Kyllä se tiedettiin mitä saatiin. Tiedot olivat silloinkin saatavissa.

Kreikassa toivotaan nyt muiden maiden luottavan heihin. Lainoitus perustuisi luottamukseen, uutisista voimme seurata kuinka kreikassa mellakoidaan sekä lakkoillaan, kun tolkuton törsääminen uhkaa päättyä. Herättääkö tällainen velallinen luottamusta?  Kreikassa pienituloisimmat ovat olleet vastuussa yhteiskunnan kuluista, millainen on tällaisen järjestelmän hyväksyneen kansan luotettavuus? Korruptoitumistilastoissa maa on pahimpien Afrikan maiden tasolla, siis hyvä ja luotettava bisnes!

Massiivista tukea maksetaan muka Kreikan pelastamiseksi, kun tosiasia on, että tuki menee pankeille, jotka ovat syytäneet rahaa Kreikalle. Pankkiirien ja poliitikkojen ahneus maksatetaan sosialisoimalla velat muille. Pankit eivät ole vastuustaan hiiskuneet. Kun Suomessa raha ei ole riittänyt pienimpien eläkkeiden korotuksiin tai sosiaali- ja terveyspalveluiden säilyttämiseen kunnissa, eipä ole silloin rynnätty hakemaan markkinoilta lainaa. On vain todettu, että resurssit ovat tässä. Jos lainaa annetaan, tulee saada ehdottomat takuut siitä, että laina maksetaan korkoineen takaisin, pelkkä luultavasti ei riitä suomalaiselle veronmaksajalle.

Raul Lehto
Varapj.
Kymen piiri