Luonnonmukainen metsiemme hoito ja tähän liittyvä ekometsätalous sekä yhteis- että yksityismetsissä on kansakuntamme kannalta erittäin ajankohtaista. Muuten meillä ei ole kohta enää luontaisia, oikeita metsiä eikä tämän seurauksena hyvää laatupuuta edes omiksi tarpeiksi. On siirryttävä ”hyvään metsänhoitoon”, sillä metsä on yhteinen asiamme.
Keskeinen henkilö tässä työssä metsänomistajan lisäksi on koulutettu ekometsuri. He tuntevat metsät ja metsien rakenteen. Ovat ekologisesti valveutuneita huippuammattilaisia. Osaavat kaikenlaiset metsätyöt, kuten esimerkiksi ajourien ja hakkuiden suunnittelun, leimauksen sekä metsätyövälineiden huollon ja käytön. Ekometsurikoulutus tuleekin pikaisesti aloittaa eri puolilla maatamme.
Erirakenteisuus tavoitteeksi
Erirakenteinen metsä on jatkuvan kasvatuksen menetelmä, jossa hakattavaksi suositellaan 60 – 100 m3/ha. Etuja ovat muun muassa korkea tukkipuuprosentti, parempi metsän vuotuinen kasvu, parempi sahapuun laatu, pienemmät kokonaiskustannukset jne. Nykyisinhän vain paperiteollisuus hyötyy jaksollisesta metsätaloudesta, joka valitettavasti vallitsee tänä päivänä.
Tuomittavia ja turmiollisia korjuukoneiden ehdoilla rakennetussa metsätalousmallissa ovat laajat kesähakkuut. Tämän seurauksena on juurikäävän aiheuttamat, varovaisestikin arvioiden kymmenien miljoonien tappiot vuosittain. ”Moto-hakkuut” ovat myös eläin- ja luonnonsuojelulain vastaista toimintaa, jotenka on pikaisesti kiellettävä kesähakkuut vahingollisina ympäristölle.
Erirakenteisesta metsästä saamme hyvää (priimaa) puuta paikallisille puunjalostusyrittäjille sekä vientiin. Viennissä tulee merkitsemään niin sanottu ”pohjoinen ulottuvuus” suurta tulolähdettä suomalaisille jo lähivuosina. Onhan puu meidän ”öljymme”.
Metsänhoitomaksut poistettava
Pakollinen metsänhoitomaksu on vallitsevan nykyisen metsäorganisaation ylläpitämää niin sanottua ”suojelurahaa”. Metsänomistajat maksavat tätä metsänhoitomaksua yhteensä ainakin 30 miljoonaa euroa vuosittain. Maksu on vielä ulosottokelpoista vaikka metsänomistajat eivät saa mitään vastinetta maksulleen. Jos anoo vapautusta tälle metsänhoitomaksulle, joutuu vaikeuksiin. Jos taas maksaa kiltisti voi metsiään hoitaa leväperäisemmin, mikä lienee metsäteollisuuden tarkoituskin!
Lähtökohtana ekometsätaloudessa on paikallisuus. Hyvän puun laatujalostus sekä keruutuotealat ja metsämatkailu ovat niitä aloja joihin tulee pyrkiä. Lisäksi metsien moninaiskäyttö, viihtyvyys ja arvot, joita tulee vaalia, ovat monimuotoisen paikallistalouden keskeinen perusaate. Terveet, hyvin hoidetut metsät ovat elinehtomme nyt ja aina.
Pystykauppa kiellettävä
Nykyisessä puun pystykaupassa yhdistyvät kilpailulain vastaisesti puun ja korjuutyön kaupat yhdeksi kaupaksi. Kauppahinnan (kantohinnan) sekä hankintahinnan (tienvarsihinnan) erotus on useasti vain muutamia euroja. Joskus hankintahinta saattaa olla jopa alempikin. Metsäyhtiöthän hinnoittelevat itse suorittamansa puun korjuun. Totta on se, että jos puun korjuuta vapaasti kilpailutettaisiin, metsänomistajan olisi usein mahdollista suorittaa puun korjuu itse ja/tai teettää ekometsurilla (urakoitsijalla) erittäin paljon edullisemmin ja huomattavasti paremmalla lopputuloksella.
Jos haluaa harjoittaa laadukasta ekometsätaloutta, on sanouduttava irti teollisuuden ylivaltaa ylläpitävästä pystykauppoihin perustuvasta puukauppajärjestelmästä. Metsänhoitoyhdistysten pakkojäsenyyksistä EU:n ja Neuvostoliiton malliin on pikaisesti luovuttava ja taattava metsänomistajille valinnan vapaus omissa organisoitumisissaan, jopa omalta kylätasolta lähtien.
Suunnanmuutos kohti parempia monimuotoisia metsiä ja monimuotoista metsätaloutta on pakon sanelemaa, välttämätöntä. Tässä ”metsätyössä” tarvitaan meitä kaikkia, eikö totta?
Antti Nevala
maatalousteknikko
kunnanvaltuutettu (PS)
Eura (Jalasjärvi)
