Hallituksen päätös energiaveron nostosta vaikuttaa asumisen ja liikkumisen kustannuksia kohottavasti siten, että jokainen Suomen kansalainen kokee sen kukkarossaan. Kuten aina, energiaverojen nosto koettelee eniten pienituloista väestönosaa kun sen suhteuttaa käytettävissä oleviin tuloihin.
Asunnon hankkiminen on Suomessa huomattavan kallista ja asuntojen hinnat tuntuvan olevan aina vaan nousussa. Useimmat oman asunnon hankkijat joutuvat ottamaan pankista lainaa saadakseen asunnon hankittua. Täytyy ihmetellä kuinka nuoret juuri perheen perustaessaan uskaltavat ottaa suuria lainoja maksettavakseen asuntoa hankkiessaan, kun talouden tilanne on epävakaa ja pysyvän työpaikan saaminen epävarmaa. Kukaan ei pysty takaamaan talouden alkavan kasvaa koska epävarmuustekijöitä on EU-alueella kansallisten ongelmien myötä runsaasti. Hyvä esimerkki on Kreikka jota Suomikin tukee 1500 milj. eurolla. Portugalin, Espanjan ja Italiankin taloudet ovat ahdingossa joten yllätyksiä saattaa olla odotettavissa sieltäkin suunnasta. Lisäksi hallitus on kevään aikana väläytellyt asuntolainojen verovähennysoikeuden poistamista. Se olisi toteutuessaan monelle asuntovelalliselle kohtalokas isku.
Vuokrat kohoavat tietenkin myös ja entistä suurempi osa tuloista menee asumiseen. Asumistuella katetaan nousevat asumiskustannukset niille talouksille jotka eivät muuten selviydy kohtuuttomista asumiskustannuksista, mutta onko siinäkään mitään järkeä? Sehän on tulonsiirtojen kasvattamista mitä suurimmassa määrin. Asumisesta on tullut helppo keino kerätä erilaisia veroja ja maksuja, on kiinteistö- ja energiaveroja, jätemaksuja ja pakollisia vakuutusmaksuja, energiatodistuksista tai kiinteistöjen kuntoarvioista puhumattakaan. Suomessa asumisesta onkin tehty EU-alueen kalleinta, eikä näköpiirissä ole helpotusta havaittavissa.
Suomen ilmasto-olosuhteet sanelevat pitkälti sen minkälaisissa rakennuksissa meidän pitää asua. Pelkkä savimaja ei täällä riitä. Sen ei kuitenkaan pitäisi tarkoittaa sitä, että rakennusliikkeitten osakkeenomistajat, tai raharikkaat sijoitusasuntojen omistajat käärivät voittoja asunnon ostajien ja vuokralaisten kustannuksella. Asuminen tuntuu muuttuvan ylellisyydeksi ja ahneuden markkinoiksi. Pieni- ja keskituloisilta yhä suurempi osa tuloista menee asumisen kustannuksiin ja eniten se koettelee tietenkin työttömiä, sairaita, yksin asuvia, pätkätyöläisiä, pienituloisia eläkeläisiä ja valitettavasti myös alemman- ja keskipalkkatason työntekijöitä.
Kari Härö
