- Jos fuusio toteutuu, asukkaiden vaikutusmahdollisuudet omaan asumiseensa totta kai vähenevät, kun päätökset tehdään entistä kauempana. Esimerkiksi Kalasataman ja muiden uustuotantokohteiden rakentamiskustannukset olisivat ilman tällaista järjestelyä niin kalliita, ettei se olisi edes liiketaloudellisesti järkevää. Mutta jos vuokralaiset saadaan maksamaan koko lysti, se ei tietenkään kaupungille maksa mitään.
Fuusiota on voimakkaasti vastustanut Helsingin kaupungin aravavuokratalojen neuvottelukunnan lisäksi muun muassa SAK:n Pääkaupunkiseudun paikallisjärjestö.

Vuokrien kilpavarustelu lopetettava

Pertti Villon mukaan on ristiriitaista, että samaan aikaan kun päättäjät puhuvat halvempien vuokrien puolesta he ajavat päätöksiä, joiden ansiosta vuokrat pääkaupunkiseudulla nousevat entisestään. Asumisen kilpavarustelu ei lopu ennen kuin kaikki päättäjät ja tahot saadaan puhuttua tämän asian taakse.

- Kun tätä asiaa lähdettiin puuhaamaan, perustettiin ensin valmisteleva virkamiestyöryhmä jonne ei kutsuttu asukkaiden edustajia. Tämä virkamiestyöryhmä päätyi neljään fuusiomalliin, jonka jälkeen perustettiin jatkotyöryhmä, johon sitten kutsuttiin minutkin. Tämä työryhmä ei kuitenkaan voinut vaikuttaa fuusioimissuunnitelmiin mitenkään muuten kuin valitsemalla tarjolla olleista huonoista fuusiomalleista se vähiten huono. Kaikki oli päätetty ja suunniteltu etukäteen.

Samanlaista operaatiota suunniteltiin jo 90-luvulla. Silloin vuokralaisneuvottelukunta keräsi fuusiota vastustavaan adressiin 13 000 nimeä, joka luovutettiin kaupunginvaltuustolle 11.6.1997.

Vain asukkaat häviävät

Työryhmä on esittänyt, että uudiskohteiden pääoma- ja tontinvuokrakulut tasoitetaan kaikkien alueyhtiöiden kesken uuden tasoittamismenetelmän mukaan. Helsingin kaupunki omistaa noin 57 000 asuntoa, joissa asuu noin 100 000 helsinkiläistä. Suurin ryhmä on aravavuokra-asunnot, joita on noin 42 000. Koko kaupungin aravavuokrakantaan jaettuna uusien kohteiden vaikutus tulisi olemaan 0,30-0,50 euroa neliömetriä kohden kuussa, mikäli suunnitelma toteutuu. Kaupungin asuinkiinteistöjen peruskorjaukset aiheuttavat eräiden arvioiden mukaan vuokrankorotusta 5-6 euroa kuussa neliömetriä kohden. Lisäksi työryhmä on arvioinut uustuotannon vaikutuksen merkitsevän vähintään 0,10 ja enintään 0,50 euron korotusta neliömetriä kohden kuussa, joka tekee vuokrahuoneistoon 75-350 euroa lisää vuodessa.

- Jos kukaan ei tee tälle asialle mitään, tulee koko homma kaatumaan omaan mahdottomuuteensa. Uustuotanto takaa jatkuvan vuokrankorotusautomaatin, jos työryhmän esitys toteutuu. Kun vuokrat nousevat aina vain, ihmiset häipyvät täältä. Nyt jo Helsingistä muuttaa pois keskiluokkakin asumisen kalleuden takia ja tilalle tulee asukkaita, jotka eivät maksa veroja kaupungin toivomalla tavalla. Jos oikein huonosti käy, lasku lankeaa veronmaksajien maksettavaksi. Minä ainakin aion tehdä kaikkeni, ettei esitys menisi ihan läpihuutojuttuna läpi, toteaa Villo ja jatkaa:

- Kun isot yritykset haluavat säästöjä, ne tekevät juuri päinvastoin – pilkkovat yhtiön pienempiin osasiin joita on helpompi hallinnoida. Fuusion tarkoituksena on peittää virheet. Niin kauan se onnistuu, kun on mitä tasata. Sen jälkeen käy helposti niin, että tulee houkutus alkaa myymään. Vain asukkaat ovat häviäjiä tässä asiassa.

Teksti: Mika Männistö