Tähän mennessä hallintoryhmä on esittänyt valtuustolle kaksi asiaa; kyselytunnin järjestäminen, jossa kaupunginhallitus vastaa ja valtuutetut kysyy. Toinen, että kaupunki ei lähde mukaan kokeiluun, jossa kaupunginjohtaja (pormestari) valitaan suoralla vaalilla.

Me perussuomalaiset olemme valtuustossa pitäneet kyselytuntia, jossa poliitikko kysyy toiselta poliitikolta farssina ja kaupunginjohtajan valintaan olemme esittäneet suoraa kansanvaalia. Esitystämme kannatti vain kristillisdemokraattien Erkki Helistekangas.

Tulemme jatkossakin esittämään (Gardinin jäädessä eläkkeelle), että kaupunginjohtaja valitaan suoralla kansanvallilla, koska se lisää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua vuoropuheluun kaupungin hallinnon kanssa ja päinvastoin.

Seuraavassa linja jota edustamme hallinnonuudistuksesta.

Kaksoishallinnon purkaminen

Rovaniemen liittyminen yhteydessä Rovaniemelle jäi kaksoishallinto. Osittain tätä tukee laki, joka liittymisen yhteydessä takaa kaikille työntekijöille viideksi vuodeksi työpaikan. Rovaniemellä määräaika päättyy tämän vuoden lopussa.

Perussuomalaisten mielestä tilaaja-tuottaja-malli pitää yllä jatkossakin kaksoishallintoa, jos sitä ei pureta. Siis tilaaja-tuottaja-mallista on luovuttava, ja tilalle tulee rakentaa selkeä yksiportainen hallinto, jossa kuntalaiset tietävät kenen luona heidän on asioitava ja hallinto tietää kuka vastaa mistäkin asiasta ja palvelusta.

Käytännössä tämä tietäisi, että palataan osittain vanhaan selkeään hallintomalliin ja samalla luodaan yksi yksikkö, joka vastaa palvelujen kilpailuttamisesta. Tulevaisuutta on, että osa kuntapalveluista hankitaan rovaniemeläisiltä pienyrityksiltä, joita on yli 3000 ja jotka muodostavat myös kaupungin taloudellisen perustan.

Valtuutetulle aikaa tehdä valtuutetun työtä

Kaupunginvaltuusto päättää pääasiassa kaavoista ja kehittämisohjelmista, joilla luodaan linjaa kaupungin kehittämiseksi. Rovaniemen hallintosäännön avulla on siirretty valtuustolta valtaa niin paljon, että valtuustolla ei ole asioita mistä päättää ja kokouksia perutaan.

Kaupunginvaltuuston asemaa on vahvistettava niin, että sille palautetaan valtaa kaupunginhallituksesta ja lautakunnista. Valtuuston pitää päästä päättämään yksityiskohtaisemmin palvelujen järjestämisestä, kilpailutuksesta ja hinnoittelusta. Samoin valtuuston pitää päästä vuoropuheluun yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Perussuomalaiset valtuutetut heitettiin ulos lautakunnista ja kaupunginhallituksesta. Kaupunginvaltuuston jokaisella jäsenellä tulee olla paikka lautakunnassa, koska silloin hän voi osallistua asioiden valmisteluun. Pelkästään valtuustossa istuminen ei ole sitä demokratiaa mitä kunnallinen itsehallinto edellyttää.

Valtuutetun ongelma on se, mistä saada aikaa ottaa yhteyksiä kunnan viranhaltijoihin, miten hoitaa kansalaisten asioita ja miten tutustua kunnolla asiakirjoihin. Valtuutettu, joka on kunnan työntekijä, saa automaattisesti aikaa ja itse asiassa hoitaa oman työyhteisönsä ja sektorin asioita työaikana. Mutta miten on asianlaita yrittäjien ja yksityisellä sektorilla työskentelevien. Heillä on lähes mahdoton hoitaa kaupunginvaltuutetun tehtävää.

Perussuomalaisten mielestä valtuutetun mahdollisuuksia tehdä luottamustointa voisi tukea maksamalla hänelle ansiomenetyksiä 10 tunnin ajalta kuukaudessa sekä antamalla tietotekniikka ja nettiyhteydet käyttöön. Näin saataisiin tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille kaupunginvaltuutetuille ja kaikkien luottamushenkilöiden ei tarvitsisi olla kaupungin työntekijöitä.

Palvelukylille oma kylähallinto

Rovaniemen liittymisen yhteydessä annettiin kylien asukkaille lupaus, että niitä ei jätetä ja kyliä kehitetään. Tästä lupauksesta Perussuomalaiset pitävät kiinni ja olemme esittäneet aloitteen, että jokaiseen viiteen palvelukylään perustetaan lautakunta tai johtokunta, jolle palkataan kyläasiamies ja annetaan käyttöön kehittämisrahaa.

Palvelukylähallintoon valitsee jokainen kylä oman edustajan ja alueen valtuutetut voivat osallistua sen toimintaa. Myös kaupunginhallituksesta tulee nimetä henkilö edustajaksi kylähallintoon.

Rovaniemen Ylä-Kemijoella on jo vuosia toteutettu aluelautakuntahallintoa, joka on ainutlaatuista koko maassa. Tämän hallinnon kokemuksia on käytettävä hyväksi uuden viiden palvelukyläverkoston luomisessa.

Elämänkaariperusteinen lautakuntajako?!

Rovaniemen virkamieskunta on valmisteluissaan esittänyt hallintosääntötyöryhmälle mallia, jossa lautakunnat perustettaisiin ikäryhmäjaolla. Lapset ja nuoret, työikäiset ja eläkeläiset sekä niiden lisäksi ympäristöön ja tekniseen huoltoon liittyvä lautakunta.

Perussuomalaisten mielestä tällainen hallintomalli nostaa esille kysymyksiä, jotka hämmentävät entisestäänkin asukas- ja asiakaslähtöistä näkökulmaa. Päivähoito ja koulutuspalveluissa ikärakenne toimii, samoin vanhusten palveluissa, entäpäs miten käy työväestön, joka tarvitsee kaikkia palveluja.

Vanha sosiaali- ja terveydenhoitoon, koulutuspalveluihin, urheiluun ja kulttuuriin sekä ympäristöön ja tekniseen huoltoon perustuva hallinto tuntuu järkevältä. Ikärakenteiden ongelmia voidaan selvittää erilaisten foorumeiden avulla:

Nuorten foorumi
Ikäihmisten foorumi
Yrittäjyysfoorumi
Työllisyysfoorumi
Asukastoiminnan foorumi
joihin osallistuu asukkaita, yhdistysten edustajia, yrittäjiä ja kaupungin valtuutettuja.

Perussuomalaiset uutena valtuustoryhmänä on valmis muutoksiin, joilla parannetaan hallintoa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.


Hemmo Koskiniemi
hallintosääntötyöryhmän jäsen
kaupunginvaltuutettu
Perussuomalaiset