Jaahas, johan tuo vuosi on lopuillaan ja yllättäen valtakunta muistaa, että ”köyhät on aina keskuudessamme”. Mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan, vai miten se loru menee.
Puhun siis Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodesta 2010.
Sitä olemme kaikessa hiljaisuudessa viettäneet ja köyhän kukkaroa kiristäneet entisestään. Ja mitä torjuntaan tulee kyllä herraskansa ”torjuntaa” osaa harrastaa - ikävät asiat torjutaan hyvin mielellään.
Teemavuoden tavoitteena on
- tunnustaa köyhyydessä elävien ja syrjäytyneiden oikeus ihmisarvoiseen elämään ja osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan
- korostaa kaikkien vastuuta köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa
- edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja
- vahvistaa eri viranomaisten sitoutumista sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
Tosi hienoja lauseita ja sanoja sanottuja mutta missä ovat teot? Totuus on toista maata. Sitä voidaan välttelevästi kutsua monella nimellä... On tuottavuusohjelma, säästötalous, lama...
Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin
”Jokainen EU-maa toteuttaa teemavuotta omalla kansallisella ohjelmallaan, jossa teemavuoden tavoitteet sovitetaan maan tilanteeseen ja tarpeisiin. Suomessa pääaiheeksi on valittu osallisuus ja yhteenkuuluvuus.”
Teemavuoden tapahtumilla ja hankkeilla halutaan
- edistää osallisuutta ja sen ymmärtämistä
- edistää tasavertaisuutta ja resurssien oikeudenmukaista jakoa sekä
- poistaa osallisuuden sosiaalisia ja kulttuurisia esteitä.
Suomennos:
Ensi vuonna sitten ei tarvitse enää köyhää pokkuroida muuta kuin tietysti vaalien aikaan, jotta arvolliset äänet menisivät kivenkoloistaan kaivautuneille ”pienten ihmisten puolustajille”, jotka eivät pientä ihmistä ole eläissään nähneetkään eivätkä toivo näkevänsäkään.
Olen aina ihmetellyt myös sitä, että miten pieni täytyy olla, että joku oikeasti pientä puolustaisi. Mutta saahan sitä taas ihmetellä. Ihmetellään yhdessä.
Sari Sallinen