MIELIPITEET
Hyvä on hyväosaisen vaatia
Kaupunkilehtiyhtymän johtaja A-P Pietilä kirjoittaa Seinäjoen Sanomien pääkirjoituksessa ”Maahanmuuton peitellyt paperit” (8.9.2010): ”Rikolliset takovat rahaa salakuljettamalla ihmisiä Suomeen. Palkkioksi he kiristävät pakolaisia lähettämään osan sosiaaliturvarahoista rikollisten tilille ulkomaille. Ellei rahaa tule, sukulaiset kärsivät.”

Pääkirjoituksen alla olevassa kolumnissa Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton entinen toimitusjohtaja Johannes Koroma puolestaan kehottaa äänestäjiä pohtimaan vaalilupauksia ja niiden perumisen ajankohtaa vaalien jälkeen. Hän kirjoittaa mm: ”Oli hallitus mikä tahansa, se joutuu perumaan kestämättömät puheet eläke-etuuksien koskemattomuudesta ja julkisten palvelujen leikkaamattomuudesta.” ja jatkaa: ”Eläkeongelmien peitteleminen on lähes rangaistavaa, sillä vastuu siirretään alaikäisille lapsille.” Hän pelottelee, että eläkeasiassa pelin menettäjiä tulevat olemaan nykyiset lapset ja heidän lapsensa; he joutuvat maksamaan rankan eläkevelan.

Mielenkiintoista. Suomen sosiaalirahaa valuu ulkomaisille rikollisliigoille ja harmaa talous rehottaa maassamme, vaikka sen poistamisesta on puhuttu pian 20 vuotta. Nyt pääongelmaksi on määritetty liian pitkään elävät eläkeläiset (eivät älyä kuolla ajoissa). Entä ne lähes puolimiljoonaa työtöntä? Iso osa tästä joukosta alkaa olla eläkeiässä. Eläkepommipuheet osoittautuivat kestämättömiksi. Nyt siitä tehty eläkeongelma, jota käytetään hyvinvointi-Suomen alasajon keppihevosena.

Koroman mukaan eläkkeiden rahoitus on savijaloilla. Tosiasia on, että tällä menolla tulevaisuudessa nuoren tai yli 5-kymppisen työttömän, pienituloisen ja/tai vähävaraisen eläkeläisen jalat tässä ovat syvällä savessa. Eläkeleikkaajat itse seisovat näillä savijaloilla, toisten hartioilla. Eläkeikää nostamalla ja eläkkeitä leikkaamalla, käydään vähempiosaisten Suomen kansalaisten kimppuun. Heiltä sosialisoidaan vähäisetkin pahan päivän varat, mikäli he ovat jotain elämässään säästöön saaneet.

Monelle pitkäaikaistyöttömälle eläkkeelle pääsy saattaisi antaa ulospääsyn sosiaaliluukulta, mutta se estetään nostamalla eläkeikää. Nuorelle työttömälle puolestaan saattaisi avautua mahdollisuus työhön, mutta jo eläkeiässä olevan työntekijän on yhteiskunnan toimenpiteiden johdosta pidettävä kiinni jakkarastaan. On myös muistettava, että sosiaalituet estävät ihmistä hankkimasta pientäkin lisäansiota. Eläkeläinen saa näköjään huhkia töissäkin. Näin toimii ”köyhät kyykkyyn”-peli.

Wikipedian mukaan Johannes Koroma on mm. Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton ensimmäinen toimitusjohtaja ja pitkän linjan journalisti. Hän jäi eläkkeelle 60-vuotiaana ja on omien sanojensa mukaan (em. kolumni) ”työtätekevä eläkeläinen”. Hyvä on vaatia eläkeongelmien peittelyä rangaistavaksi, kun oma nahka on pelastettu.

Minä puolestani kysyn: Miten ja keiden toimesta tähän on tultu? Nyt tarvitaan vaalilupausten sijasta osaajia kehiin!


Anneli Manninen
diplomi-insinööri
kaupunginvaltuutettu (ps.)
Seinäjoki

Julkaistu 13.10.2010 klo 07:05