Eduskuntavaalit lähestyvät, ja maatalous alkaa taas viikko viikolta saamaan ystäviä erinäisistä puolueista. Onkin syytä keskustella maatalouden ja maaseudun tarpeista, mitä maatalous tarvitsee ja mitä maaseutu tarvitsee pysyäkseen vireänä.
Suomessa tulisi ehdottomasti pitää maaseutu asuttuna. Palvelut ja työpaikat ovat avainasemassa maaseutukuntien toiminnassa, maaseudun ihmisten elämää ei tulisi hankaloittaa viemällä palveluita isoihin kasvukeskuksiin ja yhdistelemällä niitä kauas muihin kuntiin. Maaseudulla tulee pitää huolta lasten koulutuksesta, kyläkoulut ovat monen kylän sydän, ja niitä tulee vaalia isojen koulujen sijaan. Koulu voi olla monen lapsiperheen maallemuuton ja paremman elämän ehto.
Mielestämme maataloudessa pitäisi vihdoin puolueiden täyttää lupauksensa ja toimia sanojensa mukaisesti. Ajatellaanpa viime vaalikauden suurimpia floppeja. Lissabonin sopimus syö päätäntävaltaamme maataloudessa. 141-tuessa EU otti meistä voiton ja uhkaa nyt Etelä-Suomen sika- ja siipikarjatilojen kannattavuutta. Ja kaiken huipuksi vielä se, että Suomi ei saanut EU:n maatalousvaliokuntaan varsinaista jäsentä. Miten yhteisessä maatalouspolitiikassa voidaan tehokkaasti pitää huolta oman maamme maataloudesta, kun valmistelusta ja päätöksenteosta puuttuvat tekijät.
Suomen maatalouden tulee säilyä terveellä perheviljelmäpohjalla, Suomessa on otettu hyvin mallia Keski-Euroopasta ja ehkä jopa Amerikastakin, mutta erona on kuitenkin se, että täällä on vain viisi miljoonaa syöjää. Tuottaa voidaan isossakin mittakaavassa, mutta lähtökohtana pitäisi olla, että perheviljelmällä tulisi toimeen.
Ruoan laatu ei varmaan muutu huonommaksi tai paremmaksi yksikkökokoja suurentamalla, vaan kyse onkin enemmän ruoan hinnasta ja ruoan hinnan jakautumisesta elintarvikeketjussa.
Maatalouden menojen kasvu ja lähitulevaisuudessa alenevat tuet aiheuttavat yhä enemmän painetta tuottajahintojen ja maataloustuotannon ylläpitämisessä koko EU:n alueella. Lisäksi on myös syytä muistaa koko EU:n alueella, että maatalousmaana Suomella voi ja kuuluisi olla tulevaisuutta. Tutkimukset osoittavat, että ilmaston lämmetessä neljä astetta, Suomi kuuluu yhteen harvoista maailman vehreimmin kasvavista maatalousalueista. Suomi on tulevaisuuden maatalousmaa, jos pidetään todenteolla huolta suomalaisesta maataloudesta ja siitä, että Suomi saa jatkossa päättää itse maatalouspolitiikastaan.
Tommi Vainiotalo, Laitila (ps)
Perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaat:
Seppo Rinne, Laitila
Lauri Heikkilä, Marttila
Tuija Ketonen, Loimaa
