Tansaniassa ei ole tehty maanjakoa eli kansalaisilla ei ole maata ja siten omaisuutta, joka auttaisi heitä vaurastumaan. Ruotsi-Suomessa aloitettiin 1760-luvulla ja Kuusamossa lopetettiin vasta 1960 isojako, jossa poistettiin sarkajako. Vesialueita jäi vielä yhteisiksi alueiksi ja valtiosta tuli metsänomistaja.

Vuoden 1918 Torpparilain asettamisen jälkeen perustettiin Suomeen 45000 uutta itsenäistä tilaa. Vuonna 1945 eduskunta sääti maanhankintalain, jolloin muodostettiin asutustiloja rintamamiehille, kaatuneiden omaisille ja luovutettujen alueiden siirtoväelle. Tämä oli Suomen suurin maareformi, jossa perustettiin noin 101 000 uutta itsenäistä tilaa.

Kaupungistuminen on vieraannuttanut meitä maanomistamisesta ja kaupunkilaisperheen tärkein omistamisen kohde on asunto. Asunnon omistaminen on joillekin periaatteellinen kysymys, mutta mielestäni se on pelkästään taloudellinen kysymys.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 asumismenorasite eli asumiskustannusten osuus käytettävissä olevista rahatuloista oli vuokralaisilla keskimäärin 27, velkaisessa omistusasunnossa 15 ja velattomassa omistusasunnossa 8 prosenttia. Suomessa on nyt köyhiä noin 300 000 ja köyhimpiä ovat yksin ja vuokralla asuvat.

Suomalaisten mediaani rahatulo asuntokuntaa kohden oli 20 100 euroa. Kolmen hengen perhe saa 1675 bruttotuloilla 530 euron vuokraan 113 euroa kuukaudessa asumistukea. Jos perhe saisi 8000 euroa asuntolainaa varten, voisivat he ostaa kaksion Oulussa n. 360 euron maksuerillä eli asumiskustannukset olisivat kutakuinkin samat kuin vuokra-asunnossa, sillä korosta saa verovähennyksen. Tällä tavalla suomalainen pienituloinenkin voi vaurastua vanhoille päivilleen. Tämä olisi tarpeen, sillä uudessa budjetissa on eläkkeen alatulorajaksi esitetty 685 euroa. Suomessa on vain omistusasuntoja, joku aina omistaa asunnon. Kenelle maksamme asumistukea? Nuorisosäätiölle tai Riihisäätiölle? Miksei suoraan pienituloisen vahvistamiseksi?

Ouluun on tulossa  lisää maanomistajia, kun yhdistyminen toteutuu. Oulua on kehuttu maapolitiikastaan. Kaupunki on ostanut ensin maan ja sitten kaavoittanut sen jonkin ajan päästä. Tämä on estänyt maanhinnan nousua. Mutta on myös kuulunut huolta siitä, että asukkaat, jotka haluavat rakentaa isommalle tontille, vaikka sinne asutustilalle, ei se kaupunkilaiseen kaavoituskulttuuriin sovikaan. Nykytekniikallako ei osata enää rakentaa taloa, joka ei saastuta ympäristöään? En ole kuullut, että asutustilojen ympäristöt olisivat saastuneita.

Maanomistus on oululaisillekin tärkeää. Perinteinen pienyksityisomistus on luonut osaltaan pohjan suomalaiselle hyvinvoinnille, sillä maa ja talo ovat olleet takuina monesti tilaa tai yritystä aloitettaessa. Jos maalle ei saa rakentaa, sillä ei ole taloudellista arvoa kaupunkialueella tai minkälaisen lainan saisi puistoaluetta vastaan. Oulussa tarvitaan uudenlaista ajattelua maapolitiikassa.

Haluan varakkuutta kaikille ja toivon, että sitä on mahdollisuus hankkia  työiän aikana niin, että kaikilla olisi mahdollisuus edes vanhana kokea taloudellista, tasa-arvoista turvallisuutta töidensä tuloksista.


Vaili Jämsä-Uusitalo