MIELIPITEET
Mikä on mielikuvamme yksinelävistä
Yhden hengen ruokakuntien määrä on kasvanut viidessä vuodessa yli 60 000:lla. Yksin asuvien osuus 18 vuotta täyttäneestä väestöstä oli vuoden 2009 lopussa 1 025 658 ruokakuntaa. Maamme väestöstä viidennes asuu, elää ja maksaa yksin.
Mikä on mielikuvamme tästä viidenneksestä maamme väestöä? Jokainen tätä lukeva voi itse vastata kysymykseen. Mielikuvamme ovat omiamme. Nuoren mielikuva yksinelävästä voi olla kiikkustuolissa istuva vanhus, jolla elämä on takanapäin ja tulevaisuus on muistoja kirjahyllyn päällä nököttävistä kuvista lapsista ja lapsenlapsista.

Tilastollisesti tämä viidennes voidaan luokitella seuraavasti: yksinelävät ovat pääosin köyhiä, työttömiä, asumistuen ja toimeentulotuen piirissä olevia tai muutoin pienellä palkalla tai eläkkeellä sinnitteleviä ihmisiä. Yksineläviä on miljoona väestöstämme. Onko tämä se viidennes, joka jättää äänestämättä, ovatko he niitä, joiden ohi puhutaan? Heitä, jotka kokevat, että heidän sanomisellaan ei ole merkitystä?

Suomen Yksinelävät ry. on valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on parantaa yksinelävien sosiaalista, terveydellistä, taloudellista ja oikeudellista asemaa.

Yksinelävät ry. tahtoo romuttaa mielikuvan varakkaasta maksajasta. Yksinelävän elinkustannukset ovat lähes puolitoistakertaiset kahden aikuisen talouteen verrattuna. Yksinelävien taloudellista asemaa kuvaa tulonjakotilasto, josta ilmenee, että kahdessa alimmassa tuloluokassa on 61 % yksineläviä, alimmassa 42 %.

Tulevalle vaalikaudelle suunnitellut arvonlisäveron ja energiaveron korotukset vaikuttavat elinkustannuksiin. Eläkkeiden ja työttömyyskorvausten indeksisidonnaisuus on hyvä asia, mutta vain marginaalinen lisä verrattuna mainittujen verojen korotuksien vaikutuksesta yksinelävän elinkustannuksiin.

Yksinelävät ovat yleisin toimeentulotuen piirissä oleva ryhmä. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajista suurin osa on yksineläviä, keski-ikäisessä väestössä on eniten yksinasuvia, asumistuen saajista suurin osa on yksinasuvia.

Sata-komitea ehdottaa, että asumistukea ei makseta, jos tuen määrä jää alle 16,81 euron. Määrätessään ekomaksun suuruutta yhden hengen talouksille suhteessa suuremmaksi kuin neljän tai useamman hengen talouksille tai ehdottaessaan asumistuen maksamatta jättämistä alle 16,81 euron, asiantuntijat osoittavat mielikuvan yksinelävien taloudellisista oloista olevan yhdensuuntaisia.

Yksinelävät ovat - heidän mielikuvissaan - yksimaksajina taloudellisesti paremmassa asemassa. Todellisuus on aivan toinen. Tämän todentamiseksi tarvitaan tutkimusta. Yksinelävät ovat olleet tutkimuksessa ohi kirjoitettu ryhmä. Tilastollisesti yksinelävien määrä tiedetään. Se, mitä yksin eläminen arkitodellisuudessa tarkoittaa, on täysin tutkimaton alue.


Eeva-Riitta Pitko

Julkaistu 07.01.2011 klo 09:58