Tähän on tietenkin olemassa monta syytä. Yksi oleellinen tekijä on ollut tehtaiden sijoittamisella ja sitä kautta työpaikkojen vähenemisellä maaseudulta. Myös hyväosaiset opiskelijat ovat vieneet mennessään muun muassa metsien omistusta kaupunkeihin.

Yksikään kaupunki ei pysty ruokkimaan asukkaitaan. Ruoka tulee maaseudulta ja sitä on tuotettava entistä edullisemmin. Maaseutu ei voi lakkoilla. Silti urbanisoituneella lehdentoimittajalla oli otsaa kirjoittaa, että ”syrjäseudulla asuvat käyvät kalliiksi kunnille. Nyt halutaan säännöt siihen, mitä palveluita haja-asutusalueille muuttavat voivat odottaa.” Ongelmana nähdään erilaisten palvelujen tuottaminen ja tiukentuvat normit rakentamisessa. Ideana tarjotaan: ”Kaupunkiseudulle muuttamista ja rakentamista voitaisiin ohjata tiiviimmäksi lupaamalla palveluja vain tietyillä vyöhykkeillä.” Maaseutu on jo ryöstetty ja unohdettu kauan sitten, vaikka puolestapuhujia löytyykin aina vaalien alla.

Maaseudulla ei tarvita yhtään sen enempää palveluja kuin kaupungissakaan. Päin vastoin,  huomattavasti vähemmät palvelut ovat riittäneet ja riittävät, jos verotus on kohdallaan.

Tasapuolisuuden nimissä maaseudulla oleva asukas tai yritys voisi saada syrjäseutukompensaation korvauksena eri palvelujen puutteista. Käsitykseni mukaan kehä 3:n sisällä erilaiset päästöt ovat huomattavasti suuremmat asukasta kohti eli hiilijalanjälki on paljon suurempi. Hyvä esimerkki on myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, jonka kustannukset räjähtävät käsiin. Suuret yksiköt eivät  ratkaise ongelmia.

Päivälehden kirjoitus saattoi johdatella lukijoita uskomaan, että maaseudulla ja varsinkin haja-asutusalueella asuminen alkaa  tänä päivänä olla rikos. Kuitenkin  koko Pirkanmaan elinvoimaisuus perustuu koko maakunnan elinkeinoelämän laajaan yhteisymmärrykseen, siksi on annettava arvo myös maaseudulla asuvalle. Pirkanmaalla ministerin salkun puute ei ole ollut esteenä maakunnan kehitykselle, mutta ei varmaan olisi haitaksikaan. Tietenkin polemiikki olisi melkoinen, jos salkku olisi Perussuomalaisella.


Martti Mölsä
Punkalaidun