Ehkä ongelman vähättelijät voi jättää omaan arvoonsa, ottaen huomioon, että he ovat järjestäen hyvätuloisia. Entä pidentyneet leipäjonot, onko jonoissa vain ilmaista ruokaa hakevia?

Suurimpia syitä olla puuttumatta köyhyyteen on juuri se, ettei ongelmaa nähdä. Onko osalla hyväosaisista jotenkin huono omatunto, kun eivät halua myöntää nykyistä tilannetta? Onko pelkona, että jos köyhyyteen todella puututtaisiin, niin hyväosaiset joutuisivat luopumaan jostain?

Lapsiperheiden köyhyys on moninkertaistunut 90-luvun alusta lähtien. Voisiko asialle tehdä jotain? Lapsiperheiden huonoon asemaan vaikuttaa usein vanhempien työttömyys. Voisiko esimerkiksi toimeentulotukea myönnettäessä olla vähentämättä lapsilisien vaikutusta maksuja myönnettäessä?

Sata-komiteassa oli viime vuonna ehdotus toimeentulotuen maksun siirtämisestä Kelaan. Eipä onnistunut, vaikka oli köyhyyden vastainen vuosi.

Ruiskukkatyöväenviherkykypuolue, joka on kaikkien ystävä ja kuuntelee kaikkia laittoi hanttiin maksun siirtämisestä Kelaan. Pelkona oli tuen hakijoiden määrän kasvu ja maksujen nouseminen.

Jokainen ajaa loppujen lopuksi omien äänestäjiensä etuja - eli omilta olisi pitänyt jostain vähentää. Köyhyysongelma on ratkaistavissa. Työtä on toki luotava ja edellytykset työhön oltava kunnossa. Osan kansasta tulisi ensin ottaa "köyhät näkökentästään suodattavat" -lasit pois silmiltään, myöntää ongelma, ja tehdä arvomaailmaansa täyskäännös - muuten ongelma ei poistu.


Marianne Koivisto
Kanta-Hämeen Perussuomalaiset