Eduskuntavaaleista 2007 alkanut Perussuomalaisten nousu ravistelee vanhoja valtarakenteita. Julkisuuteen on marssitettu jono politiikan tutkijoita selittämään ilmiön mahdollisia syitä; kasvua yritettiin taittaa keinolla jos toisellakin. Mikään kortti ei tehonnut. Perussuomalaisten kasvu vain vahvistui.
Kun gallupkannatus alkoi lähestyä kolmen suuren lukuja ja olla jo virhemarginaalin sisällä samoissa, haastettiin jo eduskunnan suurimman puolueen - ja pääministerin - asema.
Jopa presidentti Tarja Halonen astui esiin hillitsemään Timo Soinia liiallisesta innostumisesta.
Mutta haukkuiko presidentti sittenkin väärän puun juurella?
Pääministerivaaleista ovat puhuneet erityisesti keskusta ja kokoomus. Timo Soini puolestaan on suitsinut sitä intoa muistuttamalla, että nyt valitaan eduskuntaa, ei pääministeriä.
Luottamus poliitikoihin rapautunut
Kun muu ei näyttänyt auttavan, yritti Katainen viimein totuutta: Kansalaisten luottamus poliitikoihin on rapautunut.
Valtakuntaa on hallittu kahden kolmesta suuresta muodostamilla enemmistöhallituksilla; se kolmas on ollut oppositiossa. Mutta koskaan ei ole harjoitetusta politiikasta voinut päätellä, mikä niistä milloinkin oli oppositiossa.
Enemmistöhallituksella on enemmistö jokaisessa valiokunnassa sekä suuressa salissa. Eduskunnan tahto on ollut hallituksen taskussa, ja parlamentin vallan kasvattaminen on tosiasiallisesti ollut hallituksen - erityisesti pääministerin - vallan kasvattamista. Samaan suuntaan on menty myös presidentin valtaoikeuksien kaventamisella.
Mutta ei se valta ole pääministerille jäänyt. Se on luovutettu suvereenisesti EU:lle. On saatu olla kaikissa pöydissä, missä Suomen etuuksia kavennetaan - kaventamassa niitä etuuksia. Oikeitten voittojen puuttuessa on laskettu torjuntavoittoja.
Suomalainen kansannousu
Kansalaisten luottamuksen rapautumisesta kertoo myös kentältä tullut palaute; nk. mittari on tullut täyteen ja nyt se muutos halutaan tehdä. Tehdään suomalainen versio kansannoususta.
Siinä ei mellakoida barrikadeilla eikä ajella panssarivaunuilla kaduilla. Siinä mennään vaaliuurnille ja äänestetään uudet päättäjä eduskuntaan - ja hallitukseen.
Viimeisimmät kyselyjen tulokset ennakoivat jopa joka toisen kansanedustajan vaihtuvan.
Menetelmä kieltämättä on eleettömämpi kuin vastaavat vallanvaihdot arabimaissa, mutta tehokas se on.
Kansanedustaja ei pelkää mitään niin paljoa kuin putoamista eduskunnasta. Pudokkaat ovat valituille muistutuksena, miten voi käydä seuraavissa vaaleissa heillekin, jos "pidot" eivät parane.
Valtarakenteet murtuvat
Jos Perussuomalaisten gallupkannatus toteutuu myös äänestyskopissa, eivät vanhat valtarakenteet voi pysyä pystyssä
Hallitusta ei voi muodostaa enää periaatteella, että jompi kumpi suurista puoleista lunastaa "taivasosuutensa" suostumalla suurimman puolueen vaatimuksiin. Niiden yhteinen kannatus ei riitä enemmistöhallitukseen.
Enemmistöhallitukseen tarvitaan kolme neljästä tasavahvasta. Mutta jos suurimman vaatimukset ovat kohtuuttomat, voivat kolme muuta liittoutua keskenään siedettävämmän ohjelman taakse. Silloin jopa suurin puolue jää oppositioon.
Se ei näissä vaaleissa olisi edes vastoin kansan tahtoa, kun ainakin gallupien perusteella kaikki suuret puolueet tulevat olemaan vaalien häviäjiä; suurhäviäjiäkin.
Sen sijaan vaalien suurimman voittajan pelaaminen valtapoliittisilla keinoilla oppositioon olisi poliittisesti kestämätön vaihtoehto.
Jorma Uski
kaupunginvaltuutettu
Jyväskylän Perussuomalaiset ry pj.
Jyväskylä