Ilmiöllä ei varmastikaan ole yhtä yleispätevää selitystä, mutta jo laajuudeltaan se kuvastaa kuinka vakavasta ongelmasta on kyse; yhteiskunta, jossa lapset eivät ole turvassa edes omassa kodissaan, ei ole terve. Suurperheiden aikaan ei vanhempien tarvinnut jaksaa yksinään. Nuorella isällä ja äidillä oli aina lähellään kokeneempi vanhempi auttamassa ja neuvomassa. Nyt heidän pitää selviytyä omin avuin, ja pitäisi vieläpä onnistua kerralla. Siinä neuvolaverkostosta olisi merkittävää apua, mutta sitäkin supistetaan säästöjen nimissä. Kehitys on täysin väärän suuntainen.
Väärään suuntaan vievät myös päivähoidon leikkaukset. Lasten päivähoitoa ei tule käsitellä varastointiongelmana; se on osa sitä kasvuprosessia, jossa lapsi tottuu toimimaan ryhmässä ja huomioimaan myös toisten tarpeet ja odotukset. Noita kokemuksia tarvitsevat myös ne lapset, joiden molemmat vanhemmat ovat kotona. Kyse on myös vanhempien henkisestä jaksamisesta. Pienen lapsen hoito on kokoaikaista ja usein kärsivällisyyttäkin koettelevaa työtä. Vähintäänkin puolipäivähoito tulee turvata myös kotona olevien vanhempien lapsille.
Nykyinen Matti Vanhasen hallitus julistaa harjoittavansa sosiaalisempaa politiikkaa kuin edeltäjänsä. Vertailukohdan valinnalla saadaan huonokin tilanne näyttämään hyvältä. Hallitus kieltämättä on lisännyt etenkin lapsiperheitten tukia, mutta saman aikaisesti se on leikannut vielä enemmän kuntien valtionosuuksista. Lastenhuollonkin palvelut tuottavat kunnat ovat siksi joutuneet leikkaamaan omia panostuksiaan. Kokonaistilanne on tämänkin hallituksen toimenpiteillä vain huonontunut, hallitus on vain pakottanut kunnat likaisen työn tekijäkseen kurjistamaan lapsiperheiden asemaa.
Taloudellisesti ahtaalle pannut kunnat ovat joutuneet turvautumaan kamreeritalouden keinoihin: tuijotetaan numeroita ymmärtämättä mitä niiden takan on. Leikkauksia on helppo tehdä, kun ei tarvitse miettiä, mitä niistä seuraa. Näennäinen hyöty kostautuu toisaalla monta kertaluokkaa suurempina kuluina. Stakes ja STM ovat päätyneet laskelmissaan, että yhden lapsen laitoshoito maksaa vuodessa runsaat 60.000 euroa, elinkaaren aikana jopa miljoonan Muutaman tuhannen tai kymmenenkin tuhannen euron säästö tulee kunnalle todella kalliiksi, jos siitä aiheutuu yhdenkin lapsen putoaminen laitoshoidon tai huostaanoton piiriin. Eikä tuossa ole vielä laskettu lapsen itsensä henkisille vaurioille hintaa.
Jorma Uski
piirisihteeri
Keski-Suomen Perussuomalaiset