Tänä päivänä tilanne on aika hajanainen. Norja, Tanska ja Islanti kuuluvat NATO:on sillä erotuksella että Norja ja Islanti eivät kuulu EU´hun vaan ETA´an. Toisaalta Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua sekä Pohjoismaat Ruotsi ja Suomi kuuluvat EU´hun sillä erotuksella, että Ruotsi ja Suomi eivät kuulu NATO:on.

Aina vuodesta 1995 lähtien, jolloin Ruotsi ja Suomi liittyivät EU´hun, näiden maiden päämielenkiinto on kohdistunut yhteistyöhön EU´n puitteissa ja se onkin pitänyt näiden maiden päättäjät täystyöllistettynä. Yhteistyö Pohjoismaiden Neuvoston ja muiden pohjoismaisten järjestöjen puitteissa on selvästi jäänyt taka-alalle.

Viime aikoina yhä syvenevä ja luonteeltaan ylikansallinen yhteistoiminta EU´n puitteissa on saanut entistä enemmän osakseen kritiikkiä myös Suomessa. EU´hun kiittisesti suhtautuvilta tahoilta on kuitenkin puuttunut selkeä vaihtoehto Supervalta-EU´lle. Samanaikaisesti suhteet NATO:on sekä Venäjään ovat nekin herättäneet osin ristiriitaista keskustelua. Osa mielipiteenmuodostajista tuntuu edelleen pelkäävän Venäjää ja hakee tällöin tukea NATO´sta. Osa vaikuttajista taas uskoo, että yhteistyö Venäjän kanssa antaisi Suomelle uusia mahdollisuuksia, ja se sujuisi paremmin jos Suomi ei edelleenkään kuuluisi NATO: on.

Joillain tahoilla on esitetty Suomen eroamista kokonaan EU´sta. Tämä tuskin on realistinen vaihtoehto aivan lähitulevaisuudessa. Myöhemmässä vaiheessa Iso-Britannia ja Pohjoismaat voisivat solmia yhdessä Kanadan, Australian ja Uuden Seelannin kanssa löyhän, valtaosin englanninkielisen kauppablokin. Tällöin Pohjoismaat ja Iso-Britannia palaisivat Euroopan Talousalueen ETA:n jäseniksi. ETA´han on kauppaliitto, joka ei sisällä ylikansallista päätöksentekoa EU:n lailla.

Etelä-Euroopan maiden Kreikan, Irlannin ja Portugalin työntäminen ulos EU´sta tai ainakin EMU´sta saattaa tapahtua vielä tämän vuoden aikana. Jos tämän vastapainona syntyisi myöhemmin Pohjoismaiden ja Britannian löyhä talousliitto, joka irrottautuisi EU´sta, olisi EU´n luhistuminen tykkänään lähellä. Historia toistaisi itseään sikäli, että hajosihan Neuvostoliittokin 20 vuotta sitten varsin yllättäen ja vauhdilla.


Ralph Jaari