Vuonna 2010 kulut olivat 1,9 miljardia ja ne kasvavat lähivuosina jo 4 miljardiin. Valtio ottaa velkaa lisää noin 8 miljardia vuodessa ja summa kasvaa 75:stä 100 miljardiin vuoden 2013 lopussa! Tilanne on uhkaava. Tilannetta pahentaa nousevat korkokulut, ongelmat ovat aivan samat velkaantuvissa kunnissa, joille valtio on siirtänyt velvoitteita surutta.

Alamme olla umpikujassa, jota mikään talouskasvu ei korvaa. Se tiedetään, kenen selkänahasta tämä lopulta nyljetään. Talkoisiin joutuvat nekin puolueet, jotka ovat hurlumheimeininkiä vastustaneet. Vanhat puolueet ikään kuin tekevät kollektiivisen rikoksen, johon (osalliseksi) syylliseksi vedetään kaikki eduskuntapuolueet.

Kaikkein pahinta on se, että me olemme montaa muuta EU maata paremmassa jamassa. Velkaa on alle 60% BKT:stä ja budjettialijäämä ei ole ihan tolkuton. Suomen velkapapereilla on vielä katetta. Euromaiden vertailussa luokituksemme on AAA tasoa. Suomen lainapaperien markkinat ovat kuitenkin pienet ja täytyy muistaa, että niistä ei ihan helpolla myöskään pääse markkinoilla eroon, se voi tuoda valheellisen tasaisen kyydin tuntua.

Tästä johtuen, olenkin erityisen huolissani valtion sitoutumisesta omantunnon- ja vakausrahastoihin, joiden säkissä ei ole pohjaa. Nyt rakennetaan savitiilistä suurempia patoja, joiden murtuessa hukkuu tulvaan Suomi ja monet muut maat, jotka ovat noudattaneet sääntöjä, kuten on sovittu. Portugalin kriisiytyminen kertoo karua kieltä siitä, että Suomen takausosuus, joka kasvanee jo 12,6 mrd euroon, voi realisoitua osaksi tai kokonaan.

Samaan aikaan tehdään kansallisia verolinjauksia, joilla annetaan teollisuuden kilpailuedut kolmansiin maihin, joissa päästöt vain kasvavat. Monikansalliset yhtiöt riistävät työntekijöitään ja pilaavat maapallon, ja myös jättävät laskut muiden maksettaviksi.

Valtion menotason kasvu tulee jäädyttää tulevina vuosina. Rakenteellisia uudistuksia on tehtävä, juustohöylä ja vaalikausipolitiikka ei toimi, vaalikausien viimeinen puolivuotta on vain vaalien odottelua omissa asemissa. Leikkauksia on pakko tehdä julkisiin menoihin ja mietittävä tarkkaan mitä tarvitaan. Pelkkä talouskasvu ei riitä. Työllisyyden nostaminen on tärkein taistelu, joka on voitettava. Suomalaisen työn on oltava ykkösenä, vihreälle pelottelupolitiikalle on olemassa vaihtoehtoja. Julkiset menot on käytävä lävitse ja tutkittava toimien tehokkuus, merkitys ja aikaansa vastaavuus. Päällekkäisyydet on purettava. Uudistukset on rakennettava täysin uudelle pohjalle, vanhaa paikkaamalla on tuloksena vain epäkelpoja kulusyöppöjä ratkaisuja.


Raul Lehto
Perussuomalaiset
Eduskuntavaaliehdokas