Tämä ei tunnu mökkikuntien päättäjille riittävän. Kuntien johto odottaa innokkaasti hallitusohjelmaan kirjattua kiinteistöveron korotusta, joka tuottaa pienemmällekin kunnalle satojatuhansia euroja nykyistä enemmän vapaa-ajan asunnoista.

Mökkiläisten kiinteistövero on keskimäärin kolminkertainen vakituisista asunnoista perittyyn verrattuna. Nimenomaan mökkikunnissa se on usein jopa nelinkertainen.  Vaikka verotusohjeen mukaan ero saisi olla korkeintaan 0,60%, voivat kunnat periä mökistä 1,35% ja vakituisesta asunnosta 0,32%. Tämä onnistuu jättämällä määrittelemättä mökille erikseen veroprosentti, jolloin käytetään yleistä veroprosenttia.

Mitenkään ei voida perustella mökkiläisen moninkertaista verotusta. Kunnanisät ja kansanedustajat toistavat mielellään, että vero onkin omaisuusvero. Olkoon sitten omaisuusvero, mutta miten oikeusvaltio Suomessa voidaan toisen omaisuudesta periä nelinkertainen vero? Maalaisjärjen mukaan tässä rikotaan perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta.

Sesonkiasuntoina käytetään myös kerrostalo- ja rivitalohuoneistoja, mutta ei niistä kuitenkaan peritä moninkertaista veroa.

Vakituisen asunnon ja loma-asunnon erottelu syntyi poliittisen päätöksenteon tuloksena vuonna 1993 kiinteistöverolakia laadittaessa. Erottelun piti olla voimassa aluksi, minkä sopii käsittää tarkoittavan kyseisen eduskunnan vaalikautta. Valitettavasti lupaus unohtui, kuten veroasioissa usein käy.

Kiinteistöverolla ollaan Suomessakin kattamassa yhä suurempaa osaa yhteiskunnan menoista. Tasapuolisuusvaatimus korostuu, kun talouskohtaiset summat alkavat olla huomattavia. Seuraavassa kiinteistöveron tarkistuksessa tulee poistaa asuntotyyppien erottelu.


Jukka Vanhanen
Vapaa-ajan Asukkaiden Liitto ry
Salo