Nyt, vain muutama viikko vaalien jälkeen, intoillaan hallituksen puolesta. Uskotellaan, että jokin olisi muuttunut tai muuttumassa. Tosiasiahan on, että mikään ei ole muuttumassa eikä muutu, varsinkaan Eurooppa-politiikassa. SDP:hän on ollut aina EU-intoilija, jopa enemmän kuin kokoomus. Puhutaan vastuusta, ikään kuin vastuuta olisi vain se, mitä hallitus tekee. Kaikki muu olisi vastuutonta. Näin on ollut Lipposen hallituksista alkaen. Vieläkään ei haluta ymmärtää, ettei EU:lla alun alkaenkaan ollut mitään yhteistä ja yhtenäistä sen enempää ulospäin kuin sisäisestikään.

Saksa ja Ranska veljeilevät sumeilematta EU:n ulkopuolisten valtioiden kuten Venäjän, Kiinan ja muiden Aasian maiden kanssa, tehden miljardien liike- ja kauppasopimuksia, joihin EU:lla ei ole osaa eikä arpaa. Sitten narrattavat pienet EU-maat kuten Suomi pannaan ruotuun marssimaan samaan tahtiin.

Nämä Suomen vaatimat vakuudet ja sijoittajavastuut rahoitusmekanismeihin ovat hovinarrin touhuja. Niin tyhmää kansalaista ei ole olemassakaan, etteikö tajuttaisi, ettei näillä vakuuksilla käytännössä ole sanomalehtipaperinkaan arvoa. Mutta että ministerit vielä yrittävät muuta uskotella! Ja mitä Suomi tekisikään kreikkalaisten tuottamattomilla valtionyhtiöillä, kuten rautateillä, postilla ja lentoyhtiöillä? Meillä on omissakin yhtiöissä pitämistä.

Nykymenolla Euroopan valtiot ajetaan sellaiseen jamaan, että jokainen valtio tulee velkaantumaan yli sietokykynsä. Eurooppa ajetaan tilaan, jossa esimerkiksi suuren luokan luonnonkatastrofin sattuessa se ei siitä selviä. Onko silloin toimittu vastuullisesti? Näitä asioita kannattaa pitää esillä ja agendalla.

EU:n toimia voisi kuvailla sanonnalla ”Viisas on se mies, joka selvittää vaikeudet, mutta viisaampi se mies, joka ei vaikeuksiin joudu.” EU:ssa on kompuroitu aivan alusta saakka. Sopimuksia muutellaan. Joudutaan kriisistä toiseen. Tarvitaan valtaisa byrokratia pyörittämään rahamyllyä. Kansoilta ja kansalaisilta kerättyjä verorahoja huiskitaan menemään ilman että kukaan pystyy sitä valvomaan. EU:n laatimat säännöt, säädökset ja direktiivit ovat hyvin suurelta osin vain yksittäisten kansalaisten elämisen rajoittamista arjessa. On kuulunut kuiskeita nykyisten hallituspuolueiden keskinäisistä supatteluista, etteivät lähtisi hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa, jos tämä hallitus kaatuisi. Nyt siis tarkkana sanomisissa.

Antero Savolainen
Espoo